SUOMI KIRJALLINEN OSA

PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 20.3.2017

YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

.

0

1 TEKSTIN 1.1

1.1a

5

10

15

20

25

YMMÄRTÄMINEN

Lue tekstit 1.1a–1.1e ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1–25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Punaisen köyden takaa Kun Teemu Potapoff vieraili ensimmäistä kertaa anniskeluravintolassa 18-vuotiaana, hän ihaili ovimiehiä. Hänen mielestään ovimiehet olivat alfauroita miesten joukossa; heillä oli auktoriteettia, mutta he olivat asiakkaita kohtaan henkilökohtaisempia kuin poliisit. Potapoff halusi kuitenkin papiksi. Hän luki teologisen pääsykokeisiin ja vietti iltansa kuntosaliharrastuksen parissa. Luonnostaan puhelias ja työntekoon tottunut nuorukainen ei vastustellut, kun ovimiehenä työskennellyt salikaveri ehdotti ensimmäistä keikkaa portsarina. Siitä alkoi ura, josta Potapoff tunnetaan. Potapoff opiskeli teologiaa töiden ohella, mutta haave papin urasta hälveni pikkuhiljaa. Työ ja harrastukset veivät kuitenkin niin paljon aikaa, että kaikki muu sai jäädä. Hänen teologian maisterin opintonsa ovat vieläkin yhtä virkamiesruotsin kurssia vaille valmiit. Kuntosalilla hän sai silti lempinimen Pastori. Asiakkailleen Potapoff ei kuitenkaan ole saarnannut, vaan puhuu heille lempeästi. Hän ei kohtele asiakkaita massana. Ovimiehen pitää hänen mielestään olla toimintavalmis herrasmies ja ravintolan käyntikortti. Monen asiakkaan mieleen Potapoff on jäänyt jämäkästä tyylistään. Legendan mukaan hän joutui esimerkiksi kerran painimaan puolen tusinan miehen kanssa. Hän kertoo, että portsarille joulunalusajat ovat työteliäimpiä. Silloin ne, jotka lähtevät juhlimaan vain kerran vuodessa, käyttäytyvät tottumattomuuttaan usein hyvin holtittomasti. Ovelta jää onneksi lähinnä myönteisiä kokemuksia. Potapoffin mukaan lähes kaikki ystävät ovat tulleet hänen elämäänsä portsarin työn kautta; tuttua portsaria uskalletaan lähestyä myös salilla tai kadulla. Tuttavallisuus auttaa ongelmatilanteissakin. On helpompi rauhoitella kuumana käyvää asiakasta, jos pystyy puhuttelemaan häntä nimeltä. Nykyisin Potapoff tekee päätyökseen toimittajan töitä Nelo1

30

35

sella mutta jaksaa edelleen viettää viikonloppuyönsä yökerhon ovella juuri tuttujen asiakkaiden ansiosta. Teemu Potapoff on koonnut yhdessä Julius Konttisen kanssa Punaisen köyden takaa -nimisen kirjan, jossa 15 pitkän linjan ovimiestä kertoo kokemuksiaan suomalaisesta yöelämästä. Kirjassa on rajujakin käänteitä portsareiden arjesta. – Useimmissa paikoissa portsaria arvostetaan, mutta joillekin asiakkaille hän on pelkkä välttämätön paha. Onpa niitäkin, joita hänen läsnäolonsa suorastaan ärsyttää, ja he saattavat jopa ruveta soittamaan suutaan. Lähteet: www.hs.fi (25.11.2015), www.iltasanomat.fi (28.11.2015), www.menaiset.fi (20.11.2015)

1.1b 40

45

50

55

Veneitten valtakunta Vesille venosen mieli. Suomi on veneitten valtakunta. Suomessa on yhteensä yli 810 000 venettä, joista suurin osa on mökkirantojen soutuveneitä ja pieniä moottoriveneitä. Kesämökkejä on Suomessa noin puoli miljoonaa, ja melkein jokaisessa mökkirannassa on jonkinlainen vene. Suomen venekanta on väkilukuun suhteutettuna Norjan ja Uuden-Seelannin ohella maailman tihein, yksi vene seitsemää kansalaista kohden. ”Mutta tilaakin on hirmuisesti. Jos järviä on runsaat 180 000, se tekee neljä venettä per järvi, ja silloin jäisi vielä koko meri tyhjäksi”, sanoo Venealan Keskusliiton Finnboatin toimitusjohtaja Jouko Huju. Sisävesien ja saariston mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. ”Trendi osoittaa kohti kompaktimpia mutta tehokkaampia veneitä. Muutoksen takana on samankaltainen asennemuutos kuin autoilussa. Koon ja komeuden ihannoinnin sijaan vene hankitaan yhä tarkemmin käyttötarkoitukseen sopivaksi. Aiemmin vaihdettiin koko ajan suurempiin veneisiin”, sanoo veneyrityksen omistaja Stig Nordblad. ”Liian suuret veneet eivät kuitenkaan sovellu Suomen saaristoon, vaan ne sopivat luokkaan Helsinki, Tallinna ja Hanko.” Lähde: hs.fi (14.12.2015)

2

60

65

70

75

Isovenettä veistämässä. Marko Nikula konttaa 12-metrisen veneenrungon kyljen alla. Nikula on veneenveistäjä, joka rakentaa kotipihansa verstaassa ainutlaatuista isovenettä. Sen esikuvana on samanlainen vene 1800-luvun Kökarista; isovene oli tunnettu venetyyppi Ahvenanmaalla vielä vuosisata sitten. Kun vene valmistuu, sillä aloitetaan ekomatkailu Turun saaristossa. Sitä ennen suuri runko on siirrettävä avarampiin tiloihin Ruissalon telakalle, missä Nikula jatkaa rakentamista. Ainutlaatuisen venekaunottaren liikkumista edistävät 60 purjeneliömetrin lisäksi sähkömoottorit ja aurinkopaneelit. ”Emme tankkaa ikinä. Takahytin paneelit antavat kolmen tunnin paisteella puoli tuntia lisää ajoaikaa. Ilman aurinkolisää ajoaika on sähköakuilla neljä tuntia kerrallaan”, veneen tilannut Sami Uotinen kertoo. Isoveneen teko on puuvenerakentamisessa oma erikoislajinsa. Sen veistäjällä on oltava erityisen laaja tietämys puunkäsittelytekniikoista ja hyvä ymmärrys puun käyttäytymisestä. Yksi veneen rakentamisen kovimpia vaiheita on kyllästäminen. Tervalla sävytettyä pellavaöljyä kuluu satoja litroja, sillä sitä sivellään puupintaan ensimmäisten päivien aikana ympäri vuorokauden. Lähde: Helsingin Sanomat 11.7.2015

1.1c

80

85

Burleski Tuttu Madonnan kappale lähtee soimaan. Lavalle nousee kolme naista, kaikki eri-ikäisiä ja -kokoisia. Jokaisella on yllään korsetti, sukkanauhat ja pitkät pitsihansikkaat, ja päässä keikkuu silinteri. Höyhenpuuhkiin, hedelmähattuihin ja satiinimekkoihin pukeutunut yleisö aplodeeraa ja viheltää innoissaan. Burleskitähdet flirttailevat ja lähettävät eturiviin lentosuukkoja. Tämähän on hauskaa! Ranskankielinen sana burlesque merkitsee liioitellun hullunkurista, ilveilevää ja pilailevaa. Burleski on vanhasta kabareeperinteestä ammentava taidemuoto, jossa tanssi ja kiusoittelu yhdistyvät luovalla tavalla. Se on elänyt vuosikymmenien aikana nousu- ja laskukausia, mutta nyt korkokengät ja korsetit ovat taas tulossa. Esitykset ovat monipuolistuneet ja rohkaistuneetkin sitten viihteen alkuaikojen. Meillä burleski on lyönyt itsensä läpi viime vuosien aikana. Intohimoisimmat harrastajat löytyvät pääkaupunkiseudulta, Tampereelta ja Turus3

90

95

100

105

110

ta, mutta muu Suomi seuraa vikkelästi perässä. Eikä burleski ole vain naisten juttu! LouLou D’vil on tamperelainen burleskitähti. Hänen mielestään burleskissa on kysymys asenteesta. – Voit olla vanha, nuori, pitkä, pätkä, paksu tai laiha. Tärkeintä on asenne ja se, kuinka kannat itseäsi. Burleskissa haastetaan nykypäivän kauneusnormeja. Vaatteet ja visuaalisuus ovat tietenkin tärkeitä, mutta ennen kaikkea tarvitaan itsevarmuutta, tilannetajua ja näyttelijäntaitoja, LouLou tiivistää. – Esityksen luominen saattaa lähteä liikkeelle biisistä, kankaasta tai vaikka jostakin tarinasta, jonka haluaa kertoa yleisölle, sanoo LouLou. Hän esiintyy yhdessä kahden muun burleskitähden kanssa, mutta oma esitys on alusta loppuun omaa käsialaa. Juuri se burleskissa viehättää. LouLou valitsee itse musiikin ja esiintymisasunsa sekä suunnittelee ja hioo koreografian. Burleskijuhlissa myös yleisö pukeutuu illan teeman mukaisesti. Se onkin yksi tapa harrastaa burleskia. Kaikki puuhkiin ja pitsihansikkaisiin hurahtaneet eivät itse kiipeä lavalle tanssimaan, eikä burleskibileissä tarvitse pelätä joutuvansa osallistumaan ohjelmanumeroihin vasten tahtoaan. Ensimmäistä kertaa burleskijuhliin suuntaava pähkäilee varmasti pukukoodin kanssa. LouLou lohduttaa, että ketään ei heitetä juhlista ulos vääränlaisten kenkien takia. Bileiden väki on avarakatseista. Lähde: anna.fi (8.3.2016)

1.1d

115

120

Z-sukupolvi luo uudet arvot Heistä nuorimmat ryystävät ravintonsa vielä tuttipullosta, vanhimmat ovat hädin tuskin täyttäneet 12 vuotta. Vaikka he eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa historian kulkuun, heillä on jo nimi: he ovat zetoja. Eräiden määritelmien mukaan Z-sukupolveen kuuluvat kaikki, jotka ovat syntyneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kuitenkin kelpuuttaisi sukupolveen vasta 2000-luvun lapset, uuden vuosituhannen ensimmäiset pojat ja tytöt. – He ovat millenniumlapsia, ja se vaikuttaa sukupolviidentiteettiin. He ovat kirjoittamaton lehti, heistä ei vielä tiedetä juuri mitään. Alle 15-vuotiaille ei eettisistä syistä yleensä tehdä edes mielipidekyselyjä, Rahkonen sanoo. 4

125

130

135

140

145

150

Edeltävistä sukupolvista huomioita on jo ehtinyt kertyä. Ensimmäinen kirjaimella merkitty sukupolvi on X. Siihen kuuluvat ovat syntyneet 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun ulottuvan ajanjakson aikana. He varttuivat, kun hyvinvointivaltio laajeni ja Suomi vaurastui. Heillä oli aineellisesti paremmat oltavat kuin vanhemmillaan, mutta samalla he saivat huomata, ettei inflaatio syökään asuntovelkaa eikä työtä aina olekaan helppo löytää. Vakaa vaurastuminen loppui lamaan, ja rintaan asettui epävarmuuden aavistus. Aivan toisenlaista meininkiä uhkuu vuosina 1980–1995 syntynyt Y-sukupolvi, johon Juho Rahkonen lukee itsensä. – Vanhempien sukupolvien mielestä minä olen varmaan tyypillinen ärsyttävä Y. Matkustan monta kertaa vuodessa ulkomaille, ja tykkään erottautumisesta ja elämyksistä, Rahkonen tunnustaa. Y-sukupolvi kasvoi materialismiin, yksilöllisyyteen, kansainvälisyyteen ja internetiin. Nämä maailman ensimmäiset nettinatiivit saivat alttiissa iässä nauttia ennennäkemättömästä vaurauden kasvusta, Nokia-Suomen noususta. Nyt juhlat ovat ohi. Uusi zetojen sukupolvi saa tottua koleampaan tunnelmaan. Heidän horisontissaan kumpuilevat maailmanlaajuisen talouskriisin tummat pilvet. Rahkonen veikkaa, että zetoja määrittäväksi sukupolvikokemukseksi tulee downshiftaaminen eli elämän kohtuullistaminen. – Zetat elävät ilmapiirissä, jossa jatkuvaa taloudellista kasvua ei enää voi pitää itsestään selvänä. He kuluttavat kohtuullisemmin ja kantavat enemmän huolta ympäristöstä kuin edeltävä sukupolvi. Olojen pakosta henkiset arvot saattavat nousta enemmän heidän jutukseen, ennustaa Rahkonen. Ratkaisevaa sukupolvikokemuksessa on Rahkosen mukaan se, mitä ikäryhmä oppii pitämään normaalina. Ihminen on herkimmillään ulkoisille vaikutteille suunnilleen 17–20 vuoden iässä, ja juuri silloin muodostuu ikäluokkia yhdistävä sukupolvikokemus. Lähde: http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/z_luo_uudet_arvot (7.3.2016)

1.1e

Tervan menestystarina Tervan huumaava tuoksu iskee suoraan suomalaisuuden ytimeen. Kesäisin mökkisaunan oveen tai puuveneen kylkeen tervaa sutiva lomailija liittyy osaksi pitkää perinnettä. Muinoin muhkeat tervahaudat ja 5

155

160

165

170

175

180

185

190

-uunit savusivat taajaan ja suuret purjelaivat seilasivat maailman meriä suomalaisella tervalla silattuina. Nykyään terva tuoksuu useimmiten perinneveneissä sekä kirkkojen paanukatoissa, mutta pelkäksi museotavaraksi se ei jouda vieläkään. Kemiallisesti monimutkainen yhdiste on pitänyt pintansa erinomaisten käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Puun pintaan sivelty terva muodostaa joustavan kalvon, joka suojaa puuta vedeltä, sieniltä, auringonvalolta ja tuhohyönteisiltä. Suomesta tervaa vietiin muualle Eurooppaan jo 1500-luvulla. Kysyntä oli kovaa ja siihen pystyttiin vastaamaan, joten terva pysytteli maamme viennin kärkituotteena peräti kolmensadan vuoden ajan. Se osoitti, että puunjalostustuote oli kansantaloudelle kannattava, sillä pelkkä raakapuun myynti ulkomaille ei tuo suuria voittoja. Maailman tervakauppa alkoi laantua 1800-luvun loppupuolella. Laivoja ruvettiin rakentamaan raudasta, raakaöljy korvasi tervatuotteet, ja muut metsäelinkeinot alkoivat kannattaa tervan myyntiä paremmin. Puutervan syrjäytti1800-luvun lopulla kivihiili- eli karboliterva, jota saatiin teollisessa prosessissa halvemmalla suuria määriä. Kehitys ei kuitenkaan aina ole edistystä. Karboliterva muodostaa kovan ja halkeilevan kuoren, joka on puualustalla ongelmallinen, sillä se päästää kosteuden puun sisään. Tervalla on niin vankka asema suomalaisen teollisuuden historiassa ja maan kulttuuriperinnössä, että tervan tuoksun katoaminen on monille kestämätön ajatus. Kansa reagoi voimakkaasti, kun tervan käyttö puun suojauksessa oli uhattuna 2000-luvun alussa. Vieläkin moni muistelee kuulleensa, että EU olisi ollut kieltämässä tervan käytön. Selkkauksen syynä oli väärinkäsitys. Mäntyterva joutui erehdyksessä samaan luokkaan puunsuojakemikaalien kanssa. Onneksi tutkimukset oikaisivat väärinkäsityksen, ja suomalaiset saivat huokaista helpotuksesta. Terva on yhä pätevä aine muuallakin kuin pastilleissa ja löylytuoksuna. Tehokas, luonnonmukainen ja lämminsävyinen aine sopii rakennuksissa moneen käyttöön katosta perustuksiin. Museoviraston mukaan Suomessa on yhä 300 kirkkoa tai tapulia, joissa on tervattava paanukatto. Modernien pintakäsittelyaineiden ystävä voisi todeta, että onhan niitä tehokkaampiakin keinoja. Koska Suomessa ei valmistettu mäntytervaa 1950-luvun lopulta 1980-luvun alkuun, paanut 6

(Teksti jatkuu sivulla 11.)





1.1a Punaisen köyden takaa 1. Miksi ovimiehet tekivät Teemu Potapoffiin vaikutuksen? A Hän koki heidän erottuvan edukseen muista miehistä B Hän mielsi heidät poliiseja arvovaltaisemmiksi C Hän ihaili heidän urheilusuorituksiaan kuntosalilla 2. Miten Potapoffin teologisten opintojen kävi? A Ne kaatuivat kielitaidon puutteeseen B Ne saivat väistyä muiden asioiden tieltä C Ne keskeytyivät ympäristön piikittelyjen vuoksi 3. Mikä Potapoffin mukaan on tärkeintä ovimiehen työssä? A Kamppailu-urheilutausta B Ihmissuhdetaidot C Peräänantamattomuus 4. Millainen merkitys työssä on tutuilla asiakkailla? A Heidän ansiostaan työ tuntuu mielekkäältä B He pitävät ilmapiirin rauhallisena C Heistä on apua hankalissa tilanteissa 5. Miten asiakkaat kirjan mukaan enimmäkseen suhtautuvat ovimieheen? A Välinpitämättömästi B Kunnioittavasti C Häiritsevästi

1.1b Veneitten valtakunta 6. Mitä Jouko Huju sanoo suomalaisten veneistä? A Saaristoveneistä on huutava pula B Pienveneitä alkaa olla riesaksi asti C Vesillemme kyllä veneitä mahtuu

7



7. Miten veneilijöiden asenne on Stig Nordbladin mukaan muuttunut? A He ovat tulleet harkitsevammiksi B He panostavat nyt mukavuuteen C He haluavat entistä kauemmaksi 8. Mihin tarkoitukseen Marko Nikula rakentaa venettä? A Matkustajien kuljettamiseen B Museo- ja näyttelykäyttöön C Uuden mallin prototyypiksi 9. Mitä veneen ominaisuutta Sami Uotinen korostaa? A Hyvää hinta-laatusuhdetta B Ympäristöystävällisyyttä C Poikkeuksellista ulkonäköä 10. Mitä isoveneen rakentaminen vaatii? A Tottumusta erikoistyövälineiden käyttöön B Rakennusmateriaalien vankkaa tuntemusta C Herpaantumatonta tarkkuutta

1.1c Burleski 11. Mitä yleisö tekee tekstin alussa kuvatussa tilanteessa? A Osallistuu esitykseen B Antaa raikuvat loppuaplodit C Kannustaa ja yllyttää esiintyjiä 12. Millainen on burleskin asema Suomessa? A Sillä on pieni vakiintunut harrastajakunta B Sen suosio on vahvassa kasvussa C Sen on vaikea saada laajempaa jalansijaa 13. Mikä LouLoun mukaan on burleskiesityksessä olennaisinta? A Huomiota herättävä asu B Vaikuttava koreografia C Luonteva esiintyminen 8

14. Millä tavalla LouLou valmistelee esityksensä? A Hän tekee kaiken itsenäisesti B Hän työstää sen kollegojen kanssa C Hän hyödyntää katsojien palautetta 15. Mitä burleskijuhliin osallistuvan on hyvä tietää? A Siellä saa olla passiivisena katsojana B Sisäänpääsy edellyttää asianmukaista pukeutumista C Yleisön oletetaan tulevan mukaan esityksiin

1.1d Z-sukupolvi luo uudet arvot 16. Miten Juho Rahkonen rajaisi Z-sukupolven? A Hän hyväksyy aiemmat määritelmät B Hän jättäisi 90-lukulaiset ulkopuolelle C Hänestä rajausta olisi vielä vaikea tehdä 17. Mikä kokemus on yhteinen X- ja Y-sukupolville? A Uuden viestintätekniikan omaksuminen B Luottamus tulevaisuuteen C Varallisuuden lisääntyminen 18. Millä perusteella Rahkonen samastuu Y-sukupolveen? A Hän haluaa toteuttaa omia juttujaan B Hän on säästynyt taloudellisilta huolilta C Hän pyrkii rikkomaan totuttuja ajatusmalleja 19. Mikä piirre Rahkosen mukaan voi leimata zetojen sukupolvikokemusta? A Vastoinkäymisten kohtaaminen rohkeasti B Panostaminen aineettomaan hyvinvointiin C Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen

9

1.1e Tervan menestystarina 20. Missä tervaa nykyään hyödynnetään? A Elintarvikkeissa B Puun pintakäsittelyssä C Tunnelman luomisessa 21. Mistä terva on hyvä esimerkki? A Puun jalostusastetta kannattaa nostaa B Yksinkertaisella tuotteella on aina menekkiä C Menestykseen tarvitaan tehokasta markkinointia 22. Mikä oli tärkein syy puutervan viennin hiipumiseen? A Raaka-aine alkoi uhkaavasti vähentyä B Puun käyttö rakennusmateriaalina loppui C Kehitettiin edullisempi korvaava tuote 23. Miten suomalaiset suhtautuivat huhuun tervan käyttökiellosta? A He nousivat tervan vuoksi kapinaan B Ihmiset puolustivat tervan käyttöä C He ehdottivat tervan koostumuksen muuttamista 24. Miksi paanukattoja hoidettiin välillä korvaavilla aineilla? A Puutervan valmistus oli tilapäisesti keskeytynyt B Kirkkojen kunnossapito tervalla tuli liian kalliiksi C Aineita luultiin tervaa paremmiksi tuotteiksi 25. Mikä seuraavista sanonnoista sopisi kuvaamaan tervan tarinaa? A Vanhassa vara parempi B Vähiin käy ennen kuin loppuu C Siitä puhe mistä puute

10

195

siveltiin muilla pintakäsittelyaineilla. Monista korvaavista tuotteista oli katoille kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä, ja kattojen kestoikä romahti. Kansanlääkintä tuntee tervan rohtona. Yltiöpäisimpien mielestä se oli patenttilääke, joka auttoi saunan ja viinan ohella kaikkiin vaivoihin. Yhä edelleen tervasta etsitään apua esimerkiksi hyttysenpuremiin, hilseilevään päänahkaan ja monenlaisiin iho-ongelmiin. Lähde: Tekniikan Maailma 8/2015

11

1.2

Läs texten och ge sedan ett kort svar på svenska på frågorna a–e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Uutisia läntiseltä Uudeltamaalta Vihti pyrkii tosissaan vähentämään kasvihuonepäästöjä. Vuonna 2010 hyväksytyn ilmastostrategian tavoite on kova: hiilidioksidipäästöjen pitää vähentyä 20 % vuoden 1990 tasosta. Uusia asuinalueita suunniteltaessa olisikin otettava huomioon, voiko alueella hyödyntää jo olemassa olevia kaukolämpö- ja maakaasuverkostoja tai maalämpöä. Tärkeää on myös päättää, millaista rakentamista kaavoituksessa kannattaa suosia. Suurin kasvihuonekaasujen päästäjä Vihdissä on kuitenkin liikenne. Kunnan läpi kulkee kolme suurta valtatietä, joiden liikennemääriin kunta ei voi vaikuttaa mitenkään. Vihdin matkailulla on komeat uudet verkkosivut, joiden päivittämisestä huolehtii Vihdin Matkailu ‑niminen yhdistys. Verkkosivujen toimivuutta pyritään parantamaan ja saamaan kaikki kunnan matkailutiedot yhteen paikkaan, jonne kunnan sivuilta on linkki. Sivustolle on tarkoitus kerätä kaikki matkailijoita palvelevat yritykset. Päivitetty sivusto toimii entistä parempana tietopankkina myös kaikille vihtiläisille. Yhdistys on yhteydessä yrityksiin ja sopii tietojen lisäämisestä tai tarkistamisesta. Tiedot voi saada myös englanninkielisille sivuille, mikäli yritys toimittaa tekstin englanniksi. Fiskars peruskorjaa pääraitilla sijaitsevan Lukaalin lähes puolella miljoonalla eurolla. Lukaali valmistui vuonna 1896 Fiskarsin seuraintaloksi. Ennen talvea korjataan pahasti vajoamaan päässeet perustukset. Vajoamista ei oikaista, koska toimenpide rikkoisi pahasti talon rakenteita. Sen sijaan tilanne stabiloidaan 62 teräspaalulla. Julkisivu maalataan ensi kesän aikana. Rakennus on jo niin rapistuneen näköinen, että se on alkanut vähentää talon kysyntää erilaisten juhlien pitopaikkana. Remontoituna Lukaalille on taas varmasti paljon käyttöä. Lohjalaiset koiranulkoiluttajat ovat voineet jo reilun viikon ajan napata ilmaisen muovipussin koiransa jätöksille, sillä kaupunkiin on asen12

nettu 25 koirankakkapussitelinettä. Ainakaan ensimmäisen viikon aikana telineille ei ole tehty ilkivaltaa, eikä niiden kanssa ole ollut muitakaan ongelmia. Telineet on suunniteltu siten, että niistä pystyy ottamaan vain yhden pussin kerrallaan, eli koko nippua ei telineestä voi riuhtaista. Lohjan kaupungille ei telineistä koidu minkäänlaisia kustannuksia, sillä se on ulkoistanut niiden huollon ruotsalaiselle firmalle, joka rahoittaa toimintansa myymällä telineistä mainostilaa. Letit eivät ole nopeasti ohitettava muoti-ilmiö, vaan ikivanha perinne ja tapa laittaa hiuksia. Letittäminen on sukupolvelta toiselle siirtyvää kulttuuriperintöä ja eräänlainen kansalaistaito. Vihtiläinen Johanna Suominen on julkaissut letittämisestä kirjan Kauniisti letittäen, jossa on 21 ohjetta lettikampausten tekoon. Hyvä tuttava, graafikko Meri Yrjänä-Siivonen tarjoutui kirjalle taittajaksi. Valokuvaajaksi tuli niin ikään vanha tuttava Heli Manninen. Jo alkumetreiltä saakka kolmikolla oli vahva tunne siitä, että he haluavat kantaa koko kirjaprojektin omissa käsissään ilman, että kukaan ulkopuolinen puuttuisi asiaan. Niinpä kirja julkaistiinkin omakustanteena. Lähteet: Luoteis-Uusimaa 31.10.2015, 26.1.2016, Länsi-Uusimaa 24.10.2015, 3.11.2015

a) Vilka konkreta åtgärder tar kommunen för att minska växthusutsläppen? b) På vilka sätt fungerar de nya hemsidorna bättre? c) Vad vill man åstadkomma med renoveringen av Samlingslokalen? (2 saker) d) Vad har man tagit i beaktande vid planeringen av ställningarna och hur finansieras de? e) Hur lyckades Johanna Suominen utföra sitt bokprojekt? (2 saker)

13

2

RAKENTEET JA SANASTO

Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Kirjoita ratkaisut selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen Bpuolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne.

2.1

Pop-tähti tavoitettavissa Levynkanteen painettu valokuva herää eloon. Kuva puuta vasten __1__ Isac El-

1. nojailla

liotista vaihtuu videoon, ja pop-tähti lähtee kävelemään. Kansilehtisen seuraavalla sivulla avautuu videolinkki, jolla laulaja kertoo faneille uusista kappaleistaan. Keikkojen __2__ levyn omistajat saavat

2. käynnistyä

tervehdyksiä tien päältä. Tämä on pop-teollisuuden tulevaisuutta. Nyt on älypuhelimiin ja tabletteihin lanseerattu Isac Elliotin nimeä kantava sovellus: kun laitteen suuntaa levynkanteen, näytölle ilmestyy videoita, joita ei ole muualla. Sisältöä voi myös päivittää, kun laulaja keksii uutta kerrottavaa faneilleen. Kyse on perinteisen paperisen levynkannen ja uuden teknologian __3__.

3. kohdata

Sovelluksen avulla laulaja voi olla askeleen __4__ fanejaan. Hän lataa päi14

4. lähellä

vittäin itse __5__ kuvia ja videoita Insta-

5. ottaa

gramiin, jossa hänellä on enemmän seuraajia kuin __6__ muulla suomalaisella.

6. kukaan

Olemme tulleet kauaksi __7__, jolloin

7. ne ajat

pop-tähdet olivat etäisiä, lähes mystisiä hahmoja, joiden __8__ kerrottiin kitsaas-

8. tehdä

ti ja lähinnä tiedottajien välityksellä. Isac Elliotin mukaan faneille on __9__ enemmän, silloin molemmat osa-

9. antaa

puolet ovat tyytyväisiä. Vuorovaikutus onkin molemminpuolista. Fanit saavat tietää lisää suosikistaan, ja laulaja saa kiittää fanejaan viime aikoina nousukiitoon __10__ urastaan.

10. lähteä

Lähde: Helsingin Sanomat 7.11.2014

2.2

Taiteileva Juuso-karhu Kymmenvuotias Juuso-karhu tuli syksyllä 2015 tunnetuksi __11__ tauluis-

11. maalata

ta. Juuson hoitaja Pasi Jäntti Kuusamon Suurpetokeskuksesta kertoo, että __12__

12. hän

on otettu yhteyttä eri puolilta maailmaa. Muun muassa tv-yhtiöiden edustajat ovat soittaneet ja kysyneet, __13__ he näyttää

13. saada 15

katsojille Jäntin videoita Juuson taide­ harrastuksesta. Luomistyö taisi ottaa __14__, sillä

14. kova

karhu painui pehkuihin heti, kun maalausvaihe oli ohi. Kaikki Juuson työt on myyty. Ennen kuin se meni __15__, se

15. talviuni

ehti tienata noin 8 000 euroa. Sillä summalla ostettiin pumput karhujen __16__. Juuso on suurin Suomessa __17__ ruskeakarhuista, sen __18__ mitattiin

16. kaksi uima-allasta 17. punnita 18. paino

kaksi vuotta sitten 483 kiloa. Aloittaessaan harrastuksensa Juuso yllätti kaikki keskuksen työntekijät. Se oli ilmeisesti nähnyt, miten he maalasivat aitoja ja ra-

2.2

kennuksia. Niinpä se halusi kokeilla omia taitojaan. Jotkut töistä ovat Juusolle selvästi __19__ kuin toiset. Värimaailmassa

19. mieluisa

Juusoa tuntuvat __20__ maanläheiset vä-

20. viehättää

rit. Juusolla on suosikkivärejä, mikä voi johtua siitä, että kaikki värit tuoksuvat erilaisilta. Lähde: Ilta-Sanomat 6.11.2015

16

3

KIRJALLINEN TUOTTAMINEN

Valitse yksi seuraavista aiheista. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjeita. Muista kirjoittaa aiheen numero. Kirjoituksen pituus on 150–250 sanaa. Laske sanamäärä ja merkitse se kirjoituksesi loppuun. 1. Kirjoita 100-vuotiaalle Suomi-neidolle puhe, jonka pidät koulusi itsenäisyyspäivän juhlassa. 2. Jätteet ovat ongelma koko maapallolla. Mitä voisimme tehdä niiden vähentämiseksi? Osallistu netissä aiheesta käytävään keskusteluun. 3. Esimerkiksi ystävänpäivä, äitienpäivä ja halloween ovat tulleet meille maamme ulkopuolelta. Haluaisit keksiä uuden, suomalaisen teema- tai perinnepäivän. Millainen se olisi? Laadi aiheesta blogikirjoitus. 4. Kommentoi alla olevaa uutista ja laadi siitä mielipidekirjoitus sanomalehden yleisönosastoon.

Puhumattomat kolmevuotiaat uusi ilmiö – some varastaa vanhempien ajan



Ammattilaisten mukaan vanhemmat puhuvat lapsilleen vähemmän kuin ennen, mikä on tuonut aikaisempaa enemmän pieniä puhumattomia lapsia puheterapiaan ympäri Suomen. Vanhempien ajasta ja huomiosta haukkaa yhä suuremman palan esimerkiksi sosiaalinen media. Yhä useampi kolmevuotias osaa puhua vain muutaman yksittäisen sanan. Lähde: Kotimaa 6.10.2015

17

KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET __________________________________________________________ Tehtävä Osioiden Pisteitys Enint. Arvostelu määrä lomakkeen sarake __________________________________________________________ Uppgift Antal del- Poäng- Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömnings blanketten __________________________________________________________

1.1a–c

15 x

2/0 p.

30 p.

1

1.1d–e

10 x

3/0 p.

30 p.

2

1.2

5 x

6/3/0 p.

30 p.

3

2

20 x

1/0 p.

20 p.

4

3 99 p. 7 _________ ______ Yht./Tot. 209 p. I bedömningen av punkterna 1–2 används endast de poäng som anges i poängsättningstabellen.