SOSIALIDEMOKRAATTISTEN NAISTEN LIITTOKOKOUKSEN ALOITTEET PUOLUEKOKOUKSELLE

1) Perheiden parhaaksi –ohjelma 2) Liittokokouksen aloitteet

Sosialidemokraattiset Naiset Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki www.demarinaiset.fi

PERHEIDEN PARHAAKSI Demarinaisten perhepolitiikan linjauksia 2009-2011

Sisältö Lähtökohta.......................................................................................................................................... 3 Stop tuloerojen kasvulle ..................................................................................................................... 4 Tasa-arvoa työn ja perheen yhteensovittamiseen ................................................................................. 5 Työssä jaksaminen.............................................................................................................................. 6 Irti rajoittavista mielikuvista ................................................................................................................. 7 Vanhemmuutta tuettava ........................................................................................................................ 8 Sijaisvanhemmuus ............................................................................................................................. 10 Lapsia ei tehdä, lapsia saadaan ..............................................................................................................11 Ennen lapsen tuloa ............................................................................................................................ 12 Jaettu vanhemmuus myös eron jälkeen ............................................................................................... 14 Kun on ongelmia ................................................................................................................................... 15 Jokainen tarvitsee kodin ....................................................................................................................... 17 Pidämme pienten puolta ...................................................................................................................... 18 Turvallisesti elämään......................................................................................................................... 19 Vuosien karttuessa ................................................................................................................................ 21 Arvostettu vanhuus .............................................................................................................................. 22 Maahanmuuttajat keskuudessamme................................................................................................... 24 Työelämä ja koulutus ....................................................................................................................... 25 Kulttuurit kohtaavat......................................................................................................................... 25

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

2

Sata vuotta sitten työläisäideille koottiin kasvatusohjeita, joissa kehotettiin muun muassa seuraavasti: leiki lastesi kanssa, mene lapsinesi vapaaseen luontoon, ole lastesi parissa, sano lapsellesi hyvää yötä, lue lapsillesi. Ohjeet ovat yhä tarpeellisia muistutuksia nykykasvattajille.

Lähtökohta Työ- ja perhepolitiikka on kokonaisuus, jonka ydintä ovat tasa-arvoinen palkkaus, oikeudenmukainen verotus, kannustava ja toimiva sosiaaliturva, hyvät julkiset palvelut sekä toimiva työn ja perhe-elämän yhteensovitus. Naisilla ja miehillä on varallisuudesta riippumatta oikeus lapsiin ja työntekoon. Yhteiskunnassa vallitseva sukupuolten välinen eriarvoisuus on muutettavissa. Perhepolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, jotta aikuiset voivat rauhallisin mielin suunnitella tulevaisuuttaan. Vastuu ja välittäminen heijastuvat arjen turvallisuuteen. Inhimillisen elämän perustana ovat välittäminen ja huolenpito. Myönteiset tunnesuhteet perheenjäsenten välillä ovat voima ja yhteisen kasvun lähde. Parhaimmillaan perheessä opitaan ottamaan muita huomioon ja elämään yhdessä. Perheen yksittäisten jäsenten hyvinvointi vaikuttaa perheen kokonaisuuteen, ja päinvastoin: perhe on myös yksilön hyvinvoinnin lähde. Tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön, johonkin paikkaan, jossa tulee hyväksytyksi sellaisenaan, on lapselle ja aikuiselle ensiarvoisen tärkeää. Sitoutuminen elämänkumppaniin on arkipäivän ihmissuhteiden solidaarisuutta. Sitoutuminen kumppaniin edellyttää sellaista parisuhdetta, jossa toista ei alisteta eikä itse joudu alistetuksi. Jokainen kaipaa läheisyyttä, tunnustusta ja arvostusta ihmissuhteissa.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

3

Stop tuloerojen kasvulle Suomessa on noin 1,1 miljoonaa lasta, perheitä on hieman alle 600 000. Suurin osa lapsistamme voi tänään hyvin. Kuitenkin ne, jotka voivat huonosti, ovat yhä heikommassa tilanteessa.

Työttömyys ja köyhyys yhdistettyinä heikentyneisiin palveluihin ja tukitoimenpiteisiin sysää lapsiperheet

Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia.

ahtaalle. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista yksin politiikan keinoin. Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Yhteiskunnan tulee aina turvata sellaiset peruspalvelut ja tulonsiirrot, jotka tukevat perheiden kasvatustehtävää.

Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä alkaen ja vain muutamana vuotena 2000-luvun alkupuolella on kasvu hidastunut. Lapsiperheiden köyhyys on liki kolminkertaistunut 1990-luvun alun laman jälkeen. 100 000 lasta kasvaa toimeentulotukea saaneissa perheissä. Noin puolet toimeentulotukea saavista lapsiperheistä on yksinhuoltajia.

Sosialidemokraattiset Naiset vaativat

 Lapsilisien merkittävää korottamista ja välitöntä sitomista indeksiin. Tavoitteena on kaikista lapsista maksettava samansuuruinen lapsilisä, joka tasoltaan vastaisi esimerkiksi nykyistä kolmannen lapsen lapsilisää.  Lapsilisät irrotetaan toimeentulotuesta.  Lapsilisä maksettaisiin aina 18 vuoden täyttämiseen saakka ottaen huomioon vaikutukset opintotukeen ja työttömyysturvaan. Lapsen huoltajan suostumuksella 17-vuotiaan lapsen lapsilisä maksettaisiin

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

4

opintotukena lapselle itselleen. Opintotuen ja lapsilisän taso tulee sovitella järkeväksi kokonaisuudeksi.

Tasa-arvoa työn ja perheen yhteensovittamiseen Työttömyys ja työttömyyden uhka on monen perheen arkea. Samaan aikaan keskustelu naisten asemasta työelämässä ja lasten kotihoidosta voimistuvat. On taas kerran väläytetty mahdollisuutta, että siirryttäisiin yksilökohtaisesta verotuksesta yhteisverotukseen. Puolisoiden yhteisverotus hyödyttäisi ennen kaikkea suurituloisia yhden tulonsaajan perheitä. Yksinhuoltajat ovat tässä veromallissa varmoja häviäjiä, sillä muutos ei koske yksihuoltajia ja yksineläjiä. Yhteisverotus lisäisi naisten jäämistä kotiin ja siten riippuvuutta puolisosta. Tasa-arvokehitykselle perhekohtaisen verotuksen toteuttaminen olisi vakava takaisku. Pitkäjänteinen perhepolitiikka

Tasa-arvokehitykselle perhekohtaisen verotuksen toteuttaminen olisi vakava takaisku.

vahvistaa naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Molemmilla vanhemmilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen.

Todellinen työ- ja perhe-elämän tasa-arvo edellyttää lisätoimia. Työnjako kotona heijastuu työmarkkinoille – ja päinvastoin: kahtiajakautuneet työmarkkinat heijastavat sukupuolijakoa asenteissa ja palkkarakenteissa. Nykyisellään naiset pitävät 95 % perhevapaista. Perhevapaiden kustannukset koituvat naisten työnantajille. Perhevapaisiin liittyvät ongelmat tulee ratkaista yhdistämällä äitiys‐, isyys‐ ja vanhempainvapaajärjestelmä uudeksi vanhempainvapaaksi. Tämä koostuisi kolmesta kuuden kuukauden jaksosta, joista yksi olisi äidille, yksi isälle, ja yksi olisi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Tällaisen mallin käyttöönotto olisi vahva viesti paitsi työmarkkinoille, myös tasa-arvoisen vanhemmuuden puolesta.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

5

Erityisesti naisvaltaisten palvelualojen ja pienyrittäjien perhevapaista aiheutuviin kustannuksiin on kehitettävä ratkaisuja. Äitiyslomasta koituu kuluja työnantajalle. Lisäkustannukset syntyvät mm. sairauspoissaoloista ennen äitiyslomaa, vuosilomapalkasta ja sijaiskustannuksista. Perhevapaiden aiheuttamat lisäkustannukset saavat monet työnantajat karttamaan perhevapaille alttiiden työntekijöiden palkkaamista. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset katetaankin oikeudenmukaisemmin Ruotsin mallin mukaisesti laajalla veropohjalla.

Työssä jaksaminen Työn ja perheen yhteensovittamisessa huolestuttaa myös nuorten perheiden jaksaminen. Elämän ruuhkavuodet, perheen perustaminen, työuralla eteneminen, sairastavat lapset, taloudelliset paineet ja kotitöiden kasautuminen kuluttavat nuorten naisten jaksamista. Tasa-arvoisesti jaetut vanhempainvapaat ja laadukas päivähoito mahdollistavat molempien vanhempien joustavan työnteon. Vuorotteluvapaajärjestelmä mahdollistaa hengähdystauon ja myös työllistää sijaisen. Työelämän hektisyys ja tehtäviin nähden alimitoitettu henkilökunta kiristää työyhteisön ihmissuhteita. Pienten lasten vanhemmilla on oikeus olla perhevapailla kohtaamatta syrjintää. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tarvitaan aikaa silloin kuin lapsi on pieni, mutta myös silloin kun läheinen on iäkäs tai jatkuvan avun tarpeessa. Työllistymismahdollisuuksien lisäksi nyt on kiinnitettävä huomiota työolosuhteisiin ja työntekijöiden perhevapaiden joustavuuden kehittämiseen.

Ehdotuksia  Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan tasaisemmin jaettavaksi ja rahoitetaan laajalla veropohjalla.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

6

 Naisyrittäjälainajärjestelmää kehitetään ja siihen varataan riittävästi määrärahoja.  Naisten uusyrittäjyyttä tulee kehittää hoito- ja hoiva- sekä muilla työllistävillä aloilla.  Työuran jatkuminen lasten hoitamiseen käytettyjen vuosien jälkeen turvataan.  Rakennetyöttömyyden kohteeksi joutuneille turvataan oikeus uuden ammatin opiskeluun ja taloudelliseen tukeen, jotta opiskelijan/perheen toimeentulo on turvattu opiskeluaikana.  Ammattiyhdistys- ja työnantajaliikkeiden kanssa on neuvoteltava ratkaisu vapaan saamiseksi omien, apua tarvitsevien vanhempien hoitamiseen samoin kuin sairastuneiden lasten hoitamiseksi.  Palkatonta hoitovapaata tulee saada tarvittaessa 2-3 kuukautta ikääntyneiden vanhempien hoitamiseksi ja asioiden järjestämiseksi.  Työttömyyden aikana tulee olla mahdollisuus opiskella ja kehittää työmarkkinakelpoisuuttaan.

Irti rajoittavista mielikuvista Feminismin lähtökohtana on, että naisten ja miesten toiminta ei suurimmaksi osin ole erilaista biologisista syistä, vaan se riippuu valtarakenteista, jotka määrittävät stereotyyppiset sukupuoliroolit. Nämä puolestaan määrittävät naisille ja miehille sopivaksi nähdyn käyttäytymisen ja heidän toimintamahdollisuutensa. Tavoitteena on vapautua näistä sukupuoleen liitettyjen merkitysten kahleista. Sukupuolistereotypioiden kimppuun on käytävä päivähoidosta ja esiopetuksesta lähtien. Tyttöjä ja poikia on kannustettava ennakkoluulottomasti laajentamaan kiinnostuksen kohteitaan ja painotuksiaan perinteisten sukupuoliroolien ulkopuolelle niin peleissä ja leikeissä kuin aine- ja ammattivalinnoissakin. Perinteisistä malleista irrottautuminen lisää yksilön valinnanmahdollisuuksia.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

7

Naiskuva vaalii ikuista nuoruutta. Tosielämässä vanheneminen merkitsee kypsyyttä, suurempaa vapautuneisuutta yhteiskunnallisiin- ja työtehtäviin – lisääntyvää viisautta.

Vanhemmuutta tuettava Suomessa on noin 1,1 miljoonaa 0-17 -vuotiasta lasta, perheitä on hieman alle 600 000. Perhekäsitys on nykyisin aiempaa moniulotteisempi, vaikka valtaosa (71.4 %) perheistä onkin ydinperheitä – eli äidin, isän ja lapsen/lasten muodostamia. Yksinhuoltajaperheitä on 20 prosenttia ja uusioperheitä 8.6 prosenttia kaikista perheistä. Kaikki suomalaiset eivät osaa kohdata luontevasti ihmisyyden monimuotoisuutta eikä lapsiperheiden erilaisuutta. Tämän joutuvat kohtaamaan sekä samaa sukupuolta olevien parien, että maahanmuuttajien ja esimerkiksi eri tavoin vammaistenkin vanhempien lapset. Ihmisyyteen kuuluvasta moninaisuudesta ja erilaisuudesta täytyy puhua entistä enemmän ja asiatietoon pohjautuen.

Sosialidemokraattiset Naiset vaativat  Perheille on tarjottava joustavampia ja monimuotoisempia palveluja.  Lapsen oikeus hoitopaikkaan ei saa riippua vanhemman elämäntilanteesta.  Perheneuvolan ja -terapian palveluita sekä avohuollon tukitoimenpiteitä tulee lisätä.  Vammaisille on turvattava yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet vapaasti ja vastuullisesti päättää lastensa lukumäärästä ja syntymäajoista.  Vanhemman vammaisuus ei saa muodostua esteeksi huoltajuuskysymyksessä, mikäli muita syitä huoltajuuden epäämiseen ei ole.  Vammaisten lasten perheiden palvelujen tulee olla riittäviä ja monipuolisia.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

8

Perheet eivät muodostu välttämättä heteroseksuaalisen parisuhteen ympärille. Sateenkaariperheiksi kutsutaan esimerkiksi naisparin tai miesparin perheitä, eiheteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheitä sekä perheitä, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa. Sateenkaariperheet ovat yhtä monenlaisia kuin lapsiperheet muutenkin. Naisparien yhteiset lapset ovat saaneet alkunsa usein koti-inseminaatiolla tai lapsettomuusklinikalla. Lapset ovat vanhempiensa yhdessä toivomia. Lain edessä vain heidän synnyttäjänsä tunnustetaan vanhemmaksi. Toinen äiti on virallisesti lapselle ventovieras, joka ei ole oikeutettu myöskään äitiys-, isyys- eikä vanhempainvapaaseen. Lapsen biologisen vanhemman kuollessa on rekisteröidyllä puolisolla mahdollisuus adoptoida kuolleen puolisonsa lapsi. Tällöin on huolehdittava, ettei lapselta katkea juridinen side biologisiin isovanhempiinsa. Perheen sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa tulee vihdoin mahdolliseksi tänä vuonna.

Sosialidemokraattiset Naiset vaativat  Myös kansainvälinen adoptio tulisi sallia homo- ja lesbopareille, koska hakijoiden sopivuus vanhemmiksi arvioidaan huolellisesti adoptioprosessin aikana.  Adoptiovanhemmilla on oltava oikeus taloudellisesti tuettuun äitiysvanhempain- sekä isyyslomaan, kuten ns. perinteisin tavoin lapsen saavilla pariskunnilla on.  Päätös arvioitavan adoptiokelpoisuudesta ja siihen liittyvä valitusoikeus tulee olla yhtenevä koko Suomessa.  Pakolliseen adoptioneuvontaan on päästävä puolen vuoden sisällä riippumatta kotikunnasta Yksinhuoltaja on usein nainen. Perheistä viidennes on yksinhuoltajaperheitä. Yksinään lapsiaan kasvattavalle vanhemmalle kunnalliset palvelut, erityisesti päivähoito, ovat

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

9

tärkeitä, koska yksinhuoltajat ovat usein matalapalkka-alojen pätkätyöläisiä. Työelämän joustot ja aamu- ja iltapäiväkerhot merkitsevät yksinhuoltajalle paljon. Lähtökohtien tasoittaminen palveluin ja tulonsiirroin auttaa erityisesti vaikeassa asemassa olevia perheitä. Mahdollisimman varhaisella ennaltaehkäisyllä huolehditaan koko perheen hyvinvoinnista. Jos lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimenpiteenä, huoltaja menettää sijoittamisen ajalta asumistuen, elatusavun ja lapsilisän vaikka lapsen on tarkoitus tulla takaisin kotiin. On luotava siirtymäaikakriteerit, joiden aikana tarjotaan perheen eheytymistä edistävää taloudellista tukea. Erityisesti yksinhuoltajille talouden romahdus on riski.

Sijaisvanhemmuus Lapsen tai nuoren kotona asuminen ei välttämättä suju tai kotiolot eivät ole heille turvallisia. Huostaan otetut lapset ja nuoret ovat laajin perhehoitoon sijoitettu ryhmä. Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella, yksityiskodissa. Tällä hetkellä on noin 13 000 sijoitettua lasta, joista n. 6 000 on sijoitettuna perhehoitoon. Sijaisvanhemmaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on tehtävään sopiva. Yhdessä kodissa saa olla enintään neljä sijoitettua lasta. Usein perheessä on lisäksi biologisia lapsia ja vanhemmat ja perheet saattavat toimia tukivanhempina ja tukiperheinä. Sijaisvanhemmat eivät ole lapsen juridisia huoltajia. Perhehoitolapsella on oikeus tavata alkuperäisvanhempiaan, ja mikäli heidän olosuhteensa ja edellytyksensä lapsen hoitoon ja kasvatukseen paranevat, heillä on oikeus pyytää lasta takaisin hoitoonsa. Tällöin otetaan kuitenkin huomioon myös lapsen ja sijaisperheen välille muodostuneet tunnesiteet ja lapsen oma mielipide. Perhehoitolapset kasvavat usein aikuisiksi sijaisperheissään.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

10

Sosialidemokraattiset Naiset vaativat  Lastensuojelua tulee kehittää niin, että laitossijoitusten rinnalla tuetaan nykyistä tuntuvammin sijaisperheitä heidän tärkeässä kasvatustehtävässään silloin kuin biologinen perhe on ajautunut kriisiin.  Sijaisvanhemmasta päätettäessä tulee nykyistä enemmän pyrkiä kartoittamaan lapsen lähipiiriä sopivan henkilön löytämiseksi.  Lastensuojelun palvelujärjestelmää kunnissa täytyy laajentaa. Avun on alettava jo neuvolatasolta, missä esimerkiksi neuvoloiden kotikäyntejä on lisättävä.  Ehkäisevän lastensuojelun ja lapsiin kohdistuvan terveydenhuollon asemaa on vahvistettava. Käytännössä tämä tarkoittaa myös kouluterveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta ja nuorisotyöstä huolehtimista.

Lapsia ei tehdä, lapsia saadaan Jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna, odotettuna ja terveeseen elämään. Lasten saaminen on monille ihmisille tärkeä osa elämää. Hyvä perhepolitiikka tukee vanhempia ja mahdollistaa lapsille hyvän lapsuuden. Suurin osa lapsista syntyy biologisten vanhempiensa muodostamaan perheeseen, mutta perhemuodot ovat jatkuvasti moninaistuneet. Tämä tulee ottaa huomioon mm. neuvoloissa. Noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva pari kohtaa lapsettomuutta. Lapsettomuutta voidaan kuitenkin hoitaa erinomaisin tuloksin. Noin 80 % hedelmöityshoitoon tulevista lapsettomista saa käytettävissä olevien hoitojen avulla toivomansa lapsen. Lapsettomuushoitojen tulee olla kaikkien ulottuvilla varallisuudesta riippumatta.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

11

Yhä useamman suomalaisen perheen ratkaisu lapsiluvun lisäämiseksi on lapsen adoptio joko kotimaasta tai ulkomailta. Monet perheet turvautuvat ulkomaiseen adoptioon, koska kotimaassa odotusajat ovat pitkät.

Ehdotuksia  Päätös arviotavan adoptiokelpoisuudesta ja siihen liittyvä valitusoikeus tulee olla yhtenevä koko Suomessa.  Taataan hedelmöityshoidot myös vähävaraisille.  Naisilla tulee olla oikeus hedelmöityshoitoihin perhesuhteista riippumatta.  Vanhempainrahaa tulee maksaa yhtä kauan riippumatta siitä, onko lapsi syntynyt biologisista vanhemmista vai adoptoitu tai siitä, kuinka vanhana lapsi on adoptoitu.  Myös samaa sukupuolta olevilla henkilöillä tulee olla oikeus myös kansainväliseen adoptioon.  Mahdollisuuksia kansainväliseen adoptioon on lisättävä mm. lisäämällä resursseja adoptiojärjestöille ja ottolapsineuvontaan.  Huostaan otetun lapsen adoptiota on suosittava nykyistä enemmän.  Perhehoitajien hoitopalkkiota on nostettava ja työehtoja parannettava.

Ennen lapsen tuloa Lapsen elämän kannalta hyvinvoinnin rakentuminen alkaa jo ajasta ennen syntymää. Pikkulasten hyvinvoinnin perustana pidettyä neuvolajärjestelmää on kehitettävä, ja vanhemmille annettava tarpeellinen tuki, jotta he kykenevät kantamaan vastuun lapsistaan. Neuvoloiden tulee olla perhettä suunnitteleville ja lasta odottaville kutsuvia matalan kynnyksen paikkoja. Neuvoloissa on annettava tasapuolisesti tukea vanhemmuuteen.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

12

Ehdotuksia  Äitiysneuvoloiden ja äitiyspakkausten käsitteestä luovutaan ja painotetaan tasavertaista vanhemmuutta.  Isiä ei saa jättää neuvoloissa ulkopuolisiksi.  Äitiysvalmennuksessa tulisi keskustella hyvän äitiyden tai hyvän isyyden sijaan hyvästä vanhemmuudesta.

Ehkäisy on raskauden ehkäisyn lisäksi terveyden edistämistä ja sukupuolitautien ennaltaehkäisyä. Ehkäisymenetelmää valittaessa tärkein tavoite on ehkäisymuodon sopivuus käyttäjälle sekä hyvä seksuaaliterveys. Koska ehkäisy ei ole Kelan tulkinnan mukaan

Alle 25-vuotiaille tulisi tarjota mahdollisuus maksuttomiin ja helposti saataviin ehkäisyvälineisiin.

terveydenhoitoa, naiset maksavat ehkäisyn itse omasta pussistaan. Erityisesti nuorilla ei välttämättä ole ehkäisyyn riittävästi rahaa. Alle 25-vuotiaille tulisikin tarjota mahdollisuus maksuttomiin ja helposti saataviin ehkäisyvälineisiin. Myös koulussa tapahtuva valistus on sukupuolitautien ja nuorena tapahtuvien raskauksien ehkäisyä. Nuorille suunnattua ohjausta ja neuvontaa tulee olla saatavilla perus- ja toiseen asteen oppilaitoksissa.

Ehdotuksia  Alle 25-vuotiaille tulee tarjota mahdollisuus maksuttomiin ehkäisyvälineisiin.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

13

Jaettu vanhemmuus myös eron jälkeen Etävanhempi on lapsen virallinen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu. Määritelmällisesti lapsi voi eron jälkeen asua vain toisen vanhemman luona. Esimerkiksi lapsilisät maksetaan vain sille vanhemmalle, jonka luona lapset virallisesti ovat kirjoilla. Ruotsissa lapset voivat olla kirjoilla molemmilla vanhemmilla. Etävanhemmalla ei ole oikeutta normaaleihin lapsiperhetukiin, joita ovat esimerkiksi perheellisen asumistuki, elatusapu tai -tuki, lapsilisät, maksuhuojennukset ja ulosoton perhesuojarajat. Myös tiedonsaanti lapseen liittyvistä asioista voi vaikeutua sillä vanhemmalla, joka ei ole

Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja molemmilla vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen myös erotilanteessa.

lähivanhempi. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja molemmilla vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen myös erotilanteessa. Vanhempia tulee tukea, että he yhteistyössä ja sovussa huolehtivat lastensa kasvatuksesta. Lasten hyvinvointia on lisättävä ja asioita tulee katsoa lasten näkökulmasta. Suomessa valtaosa erolapsista jää asumaan äidin kanssa. Jos molemmat vanhemmat ovat halunneet lapset luokseen asumaan, lähihuoltajaksi on määrätty isä puolessa niistä tapauksista. Vuoroasuminen, jolloin lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa luona, kuitenkin yleistyy jatkuvasti. Vuoroasumiseen liittyvää lainsäädäntöä on oikeudenmukaistettava asumiseen, lapsilisiin ja esimerkiksi koulukuljetuksiin ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Lähi- ja etävanhemmuuden sijaan on pyrittävä jaettuun vanhemmuuteen. Yhteishuoltajuuden vahvistaminen ja tukeminen ovat ennaltaehkäisevää toimintaa. Erotilanteessa on huolehdittava myös lapsen oikeudesta isovanhempiinsa. Etävanhemman luona tapaamista ja yhdessä olemista vaikeuttaa monilla asumisen laatu. Etävanhempien asunnot ovat usein pieniä ja tilaa oleskeluun sekä viihtymiseen ei ole. Asumiseen liittyvät tuet maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi/lapset pääsääntöisesti asuvat. Tuen saajana on yleensä äiti, vaikka jälkikasvu hoidettaisiin yhteishuoltajuudella.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

14

Vanhemmuutta tukevan asuntopolitiikan on otettava huomioon koko perheen elämäntilanne. Esimerkiksi asumistuki erillään asuville vanhemmille määräytyisi kummallekin vanhemmalle lapsiluvun mukaan. Näin taattaisiin taloudellinen mahdollisuus laadukkaaseen asumiseen riittävän kokoisessa asunnossa, mikä mahdollistaisi lasten tapaamiset ja oleskelun tasa-arvoisesti molempien huoltajien luona.

Ehdotuksia  Asumistuki määräytyy kummallekin huoltajalle lapsiluvun mukaan.  Lähi- ja etävanhemmuuden sijaan on pyrittävä jaettuun vanhemmuuteen.  Elatusapu- ja –tukijärjestelmää kehitetään joustavammaksi. Vanhemman elatuskyvyn ja lapsen elatuksen tarpeen lisäksi otetaan huomioon se, kuinka paljon lapsi viettää aikaa kummankin vanhemman kanssa.  Tavoitteeksi otetaan myös lapsilisän jakaminen molemmille vanhemmille.

Kun on ongelmia Neuvolassa asioi vuosittain vajaa 60 000 äitiä ja palveluja käyttävät lähes kaikki lasta odottavat perheet. Siksi neuvolapalveluissa on hyvät mahdollisuudet puuttua ja antaa tukea esimerkiksi perheen mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Neuvoloihin täytyy taata riittävät resurssit, jotta työntekijöillä olisi mahdollisuus huomata äidin päihdeongelma ja ohjata hänet tarvittavaan hoitoon.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

15

Ehdotuksia  Riittävät resurssit ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä riittävät tuki- ja hoitopalvelut.

 Suomeen tulee luoda kattava päihdeäitien hoitojärjestelmä.  Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -projektin luomia hyviä hoitomalleja tulee hyödyntää.

 Päihdehoidon avo- ja laitospaikkojen riittävyys tulee turvata koko maassa.

 Äideillä tulee olla mahdollisuus päästä hoitoon jonottamatta asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

 Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen lapsuuteen.

Lapsiin ja naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maailman laajimmista ja vaikeimmista ongelmista. Suomessa kuolee vuosittain yli 20 naista puolisonsa, miesystävänsä tai entisen puolisonsa surmaamina. Parisuhdeväkivallan kohteena on useimmiten nainen, vaikka mieskin voi joutua parisuhteessa väkivallan kohteeksi. Perhe- tai parisuhdeväkivalta on moniulotteista: fyysistä, seksuaalista, henkistä, taloudellista tai

Väkivalta on rikos myös perheen sisällä.

uskonnollista. Väkivallan tekijä voi olla mies tai nainen tai molemmat, ja väkivalta saattaa kohdistua puolisoon tai lapseen. Kyse on kuitenkin samasta asiasta: väkivallasta, joka on rikos, myös perheen sisällä. Maahanmuuttajanaiset ovat usein lähisuhdeväkivallan uhreja. He eivät välttämättä osaa hakea apua väkivaltaisessa suhteessa ja heillä saattaa olla puutteellinen tai olematon suomen kielen taito. Lisäksi he eivät välttämättä tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta (perheväkivalta) on Suomessa rangaistava rikos.

Ehdotuksia

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

16

 Turvakotipaikkojen määrä Suomessa on saatettava EU:n asiantuntijaryhmän suosituksen tasolle, mikä tarkoittaa yhtä paikkaa 10 000 asukasta kohden.  On huolehdittava, että sekä väkivallan uhreille että tekijöille järjestetään kriisiapua, neuvontaa ja ohjausta jokaisessa kunnassa.  Perhe- ja parisuhdeväkivallan ennalta ehkäisevää työtä on johdettava valtakunnallisesti, keskitetysti ja hyvin resurssein.  Raiskausta rikoksena ei saa väheksyä. Raiskauksen uhrin syyllistämistä ei tule hyväksyä.

Jokainen tarvitsee kodin

Jokaisella ihmisellä on oikeus asuntoon ja hyvään asumisympäristöön. Yhdyskuntasuunnittelussa on otettava lasten ja perheiden näkökulma huomioon. Sosiaalinen vuorovaikutus rakentuu pienen lapsen lähiympäristössä, siksi palvelut, lähiliikunta- ja kokoontumispaikat ovat tärkeitä. Ne mahdollistavat vanhempien verkottumisen ja lasten ystävyyssuhteiden kehittymisen varhaisessa vaiheessa. Suomessa on asunnottomia noin 10 000. Heistä valtaosa sinnittelee pääkaupunkiseudulla. Uutena riskiryhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset. Köyhyys on kohtuullisen asumisen ensimmäinen este. Yhteisöllisyydestä syrjäytyminen johtaa usein kodittomuuteen. Asuntopolitiikan on oltava väline myös syrjäytymisen ehkäisyssä ja erityisryhmien asumisen parantamisessa. Syrjäytymisen syinä on päihteiden väärinkäyttöä, rikollisuutta, työttömyyttä, avioeroja, mielenterveyden ongelmia ja hoitamattomia sairauksia. Ongelma ei siten ratkea pelkästään asuntojen rakentamisella, sillä monet ovat moniongelmaisia ja he tarvitsevat asunnon lisäksi muutakin tukea elämäänsä.

Ehdotuksia

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

17

 Kohtuuhintaisia asuntoja pienille perheille.  Tuetaan vuokra-asumista.  Kohtuuhintaista kunnallista vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä.  Tutkitaan mahdollisuuksia kotien saneeraamiseksi useammalle sukupolvelle.  Lasten ehdoilla suunniteltu ympäristö on turvallinen kaikille.

Pidämme pienten puolta Vanhemmilla tulee olla aito mahdollisuus valita kotivanhemmuuden tai työssä kävijän vanhemmuuden välillä. Laadukas ja maksuton päivähoito mahdollistaa aidon valinnanmahdollisuuden. Päivähoito on tasa-arvokysymys myös lapsille. Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälisessä vertailussa pitkälle edennyt tasa-arvo on mahdollista siksi, että työ ja perhe on ollut mahdollista sovittaa yhteen ja naisten ansiotyöhön osallistumista on haluttu tukea ja kannustaa. Suomi oli

Pitkät hoitovapaat heijastuvat väistämättä naisten työmarkkina-asemaan.

ensimmäinen maa koko maailmassa, jossa lasten päivähoito turvattiin lailla subjektiiviseksi oikeudeksi. Päivähoidossa olevien lasten osuus on kuitenkin Suomessa kaikkein pienin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Meillä on haluttu antaa vanhemmille valinnanmahdollisuus myös hoitaa lapset itse kotona kotihoidon tuella. Tätä mahdollisuutta myös käytetään: Ruotsissa 1-2-vuotiaista päivähoidossa on 65%, Tanskassa 78% - ja Suomessa 36%. Kotihoidontuki on kansainvälisesti erittäin harvinainen etuus. Lasten hoitomuodoista keskusteltaessa on hyvä muistaa, että mahdollisuutta kotihoidontukeen käyttää yleensä nainen - reilut 80 prosenttia äideistä välittömästi vanhempainvapaan jälkeen. Pitkät hoitovapaat heijastuvat väistämättä naisten työmarkkina-asemaan. Mikäli

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

18

työelämästä ollaan sivussa vuosikausia, jää työura lyhyeksi ja urakehitys helposti miehistä jälkeen. Tämä säteilee myös sosiaaliturvan tasoon aina eläkkeelle asti ja korostaa taloudellista riippuvaisuutta puolisosta. Päivähoidon on oltava laadukasta ja maksutonta siinä missä peruskoulunkin. Päivähoito ei ole parkkipaikka lapselle, vaan turvallinen yhteisö, jonne lapsi menee mielellään ja jonne vanhemmat vievät lapsensa rauhallisin mielin. Päivähoitoon tarvitaan lisäresursseja. Henkilöstömitoitus tehdään tänään seuraamalla käyttö- ja täyttöastetta sekä taloutta; näitä mittareita arvokkaampaa olisi kehittää laatumittareita. Päivähoidon tulisi olla lapsen elämässä parasta ennaltaehkäisyä mahdollisten ongelmien syntymiselle. Tilanteessa kuin tilanteessa varhaiskasvatuksen laatu ja lasten turvallisuus on taattava.

Ehdotuksia  Päivähoitopaikkojen lapsiryhmien kokoa on pienennettävä. Alle kolmevuotiaille on taattava maksimissaan kuuden lapsen ryhmät.  Vakituisten varahenkilöiden lisääminen päivähoitoon auttaa henkilöstöä jaksamaan työssään nopeasti muuttuvissa tilanteissa, kuten silloin, kun osapäivähoidossa oleva lapsi siirtyy kokopäiväpaikalle, työyhteisön jäsen on tilapäisesti koulutuksessa tai sairauslomalla.  Pitkän tähtäimen tavoitteena maksuton päivähoito – kohdennettu tulonsiirto työssäkäyville lapsiperheille.  Päivähoidon suosiminen on paitsi tasa-arvoteko, myös taloudellisesti järkevää. Koulutettuja ja osaavia naisia tarvitaan työmarkkinoille.

Turvallisesti elämään

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

19

Suomalainen peruskoulu tuottaa hyviä oppimistuloksia. Peruskoulun ideana on tasaarvoisten mahdollisuuksien antaminen mahdollisimman monelle. Yksi erityispiirre suomalaisessa koulussa on, ettei siellä viihdytä. Tällä voi olla vaikutusta siihen, että osa lapsista ei saavuta opetussuunnitelmien mukaisia tavoitteita. Koululaitosta on edelleen kehitettävä pedagogisesti siihen suuntaan, että koulunkäynti koetaan mielekkääksi. Ensimmäisestä luokasta lähtien on tavoitteena oltava nollatoleranssi koulukiusaamisessa. Kaikille oppilaille on taattava oman kehitystason mukaiset oppimisen edellytykset. Tämä merkitsee toisaalta nopeammin oppivien tukemista turhautumisen ehkäisemiseksi, että hitaammin edistyvien tukea oppimistavoitteisiin pääsemiseksi. Kun ensimmäisestä luokasta lähtien huolehditaan lapsista riittävän hyvin, on myöhempinä vuosina vähemmän ongelmia. Kouluterveydenhoito on avainasemassa lasten ja nuorten tukemisessa. Läheskään kaikissa kunnissa ei ole tarpeellista määrä kouluterveydenhoitajia, –lääkäreitä tai – kuraattoreita. Moniammatillinen yhteistyö koulun, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisoja vapaa-aikatoimen välillä on kehittämisen arvoista. Monimuotoisuuden kunnioittaminen on osa kasvatus- ja opetusjärjestelmää. Sen tulisi selkeästi kuulua myös ammatilliseen- ja työpaikkakoulutukseen. Monikulttuurisuus täytyy ottaa koulutuksessa huomioon. Myös romanilapsilla on tasa-vertainen oikeus kouluun ja päivähoitoon. Liian moni romaninuori joutuu jättämään koulun kesken, kun valmiuksia kouluun ei ole saatu päivähoidossa eikä esiopetuksessa.

Ehdotuksia  Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa, että oppimistulokset ovat yhtäläiset sosiaalisista taustoista, maantieteellisestä sijainnista tai sukupuolesta riippumatta. Yhteiskunnalliset erot heijastuvat kouluihin. Siksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvuun, kuten tuloeroihin ja alueiden eriytymiseen, tulee puuttua.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

20

 Kouluterveydenhoito on merkittävä ennaltaehkäisijä. Toisen asteen kouluterveydenhoito- ja kuraattoripalveluja on kehitettävä.

Aika lapsuuden ja varsinaisen nuoruuden välillä on haastava kehitysvaihe. Syrjäytymisvaarassa olevat on tunnistettava ja erilaisin tavoin tuettava heitä niin peruskoulun kuin jatkoopintojenkin onnistumisessa. Uudenlaiset työtavat, kuten etsivä nuorisotyö, antavat tähän hyvät mahdollisuudet.

Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa, että oppimistulokset ovat yhtäläiset sosiaalisista taustoista, maantieteellisestä sijainnista tai sukupuolesta riippumatta.

Yhteiskuntatakuu – demarien pitkäaikainen tavoite – on edelleen ajankohtainen. Jokaiselle nuorella on taattava mielekäs opiskelu-, työ tai harjoittelupaikka. Nuorille on taattava mahdollisuus itsenäistymiseen. Tämä tarkoittaa edullisten vuokra-asuntojen riittävää tarjontaa ja elämis- ja opintokustannukset kattavaa opintotukea. Edelleen opintoihin suuntautumista säätelee enemmän vanhempien sosioekonominen asema kuin nuoren kyvyt. Tässä suhteessa tasavertaisuuteen on vielä matkaa. Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen merkitys lasten ja nuorten kehitykselle ja hyvinvoinnille on olennainen. Kohtuuhintaiset harrastusmahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei saa kunnissa säästää. Erilaisten lapsi- ja nuorisojärjestöjen arvokasta toimintaa on tuettava.

Vuosien karttuessa

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

21

Ihmiset ovat terveempiä ja tulevat toimeen paremmin kuin aikaisemmat ikäpolvet. Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, ruokavalio muuttunut kevyempään suuntaan ja elintaso on noussut. Yksin asuvien ja yksinäisten ihmisten määrä on kuitenkin lisääntynyt. Yksinäisyys masentaa monia. Lääkkeiden yhteisvaikutukset tai lisääntynyt alkoholin käyttö saattavat vaikeuttaa elämää. Eläkejärjestöjen kerhot tarjoavat tärkeää sosiaalista toimintaa, ne edistävät liikuntaa ja samalla auttavat kunnon ylläpitämistä. Vanhusten palvelu- ja päiväkeskuksissa on myös avointa päivätoimintaa. Toimintakyvyn alenemisen tai sairauksien takia vaativinta hoitoa tarvitsevat vanhukset asuvat laitoshoidossa. On tärkeää, että iäkkäät avioparit sijoitetaan samaan hoitopaikkaan.

Ehdotuksia  Työntekijöiden määrä ei ole tänään riittävä inhimilliseen ja arvostavaan hoitoon. Valtion tehtävä on antaa rahat hoivavelvoitteiden toteuttamiseksi sekä valvoa kuntien vanhushoivan toteutumista. Palveluiden lähtökohdaksi on otettava asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja kunnioittava kohtelu, sekä saumaton yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa.  Palvelutalojen maksutasoa on alennettava ja eläkkeiden tasoa kohennettava. Vanhusten palveluilla rahastaminen on kiellettävä.  Yksin asuville huonokuntoisille ihmisille on heidän niin halutessaan tarjottava mahdollisuus seurusteluun ja ulkoiluun.  Kaikissa julkisissa kulkuneuvoissa on otettava käyttöön 50 prosentin eläkeläisalennus.

Arvostettu vanhuus

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

22

Omaishoidolla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa ja hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. Omaishoidon tulee olla mahdollisuus mutta ei pakko. Jokaiselle tulee olla olemassa hoitopaikka myös kodin ulkopuolella. Mahdollisuudet toimia omaishoitajina vaihtelevat kunnittain sen suhteen minkälaista apua ja taloudellista tukea tarjotaan. Kuntien kirjavat käytännöt ovat kansalaisten tasa-arvon ja oikeusturvan kannalta yksiselitteisesti väärin. Kunnat eivät aina järjestä hoidettaville hyviä hoitopaikkoja tai sijaista kotiin omaishoitajien vapaiden ajaksi. Ympärivuorokautisesta hoidosta vastaavat omaiset, jotka usein ovat itsekin iäkkäitä, palavat loppuun nopeasti ilman vapaapäiviä ja omaa lomaa ja on siten todennäköistä, että yhden huollettavan sijaan avuntarvitsijoita on kaksi. Vastuu ja välittäminen pitää olla inhimillisesti mahdollista.

Sosialidemokraattiset Naiset vaativat  Omaishoidon järjestämiseen tarvitaan joka kuntaan vanhustyöhön erikoistunut sosiaalityöntekijä tai palveluneuvoja, joka auttaa omaishoitajaa hakemaan hoidettavalle lain mukaan kuuluvia tukia ja palveluja.  Palvelujen ja tuen tulee ulottua koko perheeseen, ei vain omaishoidettavaan.  Omaishoitajille on taattava mahdollisuus lakisääteisen 3vrk/kk vapaan pitämiseen.  Kunnan tulisi järjestää riittävän tasokkaat tilapäishoitopaikat, jonne hoidettavan saa tarvittaessa heti esimerkiksi omaishoitajan sairastuttua tai kiireellisen asian hoitamisen ajaksi.  Kodissa omaishoidon puitteet on muutettava apuvälinein ja tilaratkaisuin helpottamaan hoitotyötä. Kunnan tulee avustaa omaishoitoperhettä tilojen suunnittelussa ja valtion pitää varata rahaa korjaustöiden tukemiseen.  Käytännöistä yhdenmukaisempia: omaishoitajien hoitopalkkio siirretään Kelan kautta maksettavaksi verottomaksi etuudeksi kuten

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

23

hoidettavan hoitotuki. Korvauskriteerit täytyy saada valtakunnallisesti yhdenvertaisiksi asuinpaikasta riippumatta. Hoitoon käytetty aika lasketaan työllisyysajaksi työttömyysturvaa määriteltäessä.

Maahanmuuttajat keskuudessamme Maahanmuuttajalla on oikeus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Hyvään elämään kuuluu läheisiä ihmisiä, mielekästä tekemistä, kuten työ ja harrastukset, riittävä toimeentulo ja kokemus omasta merkityksellisyydestä. Hyvä kotoutuminen Suomeen mahdollistaa paremmin näiden tavoitteiden toteutumisen. Myös maahanmuuttajilla on oikeus perheeseen. Suomen oleskelulupapolitiikka on edelleen tiukkaa, ja on kestämätöntä, että perheenyhdistäminen koskee vain aviopuolisoja ja perheen alaikäisiä

Viranomaisten tehtävänä on luoda sellaiset toimintatavat, jotka varmistavat yhdenvertaisuuden edistämisen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

biologisia lapsia. On huomioitava, että perhekäsitykset eroavat eri kulttuureissa. Lainsäädäntömme perustuu suomalaiseen perhenormiin. Viranomaisilla on kuitenkin oltava mahdollisuus tehdä humanitäärisin perustein poikkeuksia normiin. Kotouttamisen tavoitteena on luoda maahanmuuttajalle edellytykset ottaa vastuu omasta elämästään ja perheestään. Kotouttaminen on lakisääteistä ja se tehdään yhteistyössä kuntien ja työvoimaviranomaisten kanssa. Nykyinen lainsäädäntö luo hyvät puitteet maahanmuuttajien kotouttamiselle ja heidän asemansa vakiinnuttamiselle. Kotouttamistoimet kohdentuvat kuitenkin nykylaissa vain murtoosalle maahanmuuttajista. Viranomaisten tehtävänä on luoda sellaiset toimintatavat, jotka varmistavat yhdenvertaisuuden edistämisen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Joskus käytännöt säädösten toteuttamisessa voivat vaihdella suuresti kunnittain asettaen maahanmuuttajat asuinpaikkansa perusteella eriarvoiseen asemaan.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

24

Keskeisintä kotouttamisessa on suomen kielen oppiminen ja yhteiskuntamme pelisääntöjen omaksuminen. Suomenkielen taitovaatimukset on arvioitava uudelleen vastaamaan arjessa ja työssä riittävää kielitaitoa. Päivähoidon ja koulun merkitys lapsen suomenkielen oppimiselle on tärkeä. Lapset oppivat kieltä myös päiväkodin arjen touhuissa ja leikkiessään kavereidensa kanssa. On ymmärrettävä kielenoppimisen tärkeys: pelkkä sujuva arki- tai puhekieli ei riitä. Tavoitteena tulee olla lapsen kulttuuri-identiteetin tukeminen ja tasapainoisen kehityksen edistäminen.

Työelämä ja koulutus Työttömyys maahanmuuttajien keskuudessa on suurta. Maahanmuuttajien työnsaantija koulutusmahdollisuuksia on parannettava. Koulutus ja työmarkkinat on saatava kohtaamaan toisensa. Monet maahanmuuttajat ovat kotimaissaan hankkineet itselleen ammattitaidon, jota Suomi ei kykene riittävästi hyödyntämään. Tämä ammattitaito on saatava työmarkkinoittemme käyttöön.

Kulttuurit kohtaavat Maahanmuuttajalle on annettava mahdollisuus oman etnisen taustansa kulttuurin ja kielen vaalimiseen sekä monikulttuurisuuden ylläpitämiseen yhdessä suomalaisten kanssa. Sosiaalisten suhteiden vaaliminen eri etnisten ryhmien välillä on arvo sinänsä. Maahanmuuttajien aseman vahvistaminen rikastuttaa maatamme. Monikulttuurisuuden hyväksyminen auttaa meitä ymmärtämään menneisyyttämme ja oppimaan tulevaisuutta. Maahanmuuttajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin meillä suomalaisilla. Siksi mahdollisista maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on voitava keskustella. Maahanmuuttajia tulee monesta erilaisesta kulttuurista. Tällöin on luonnollista, että välillä kulttuurit voivat yhteentörmätä. On myös huomioitava, että maahanmuuttajien ja heikosti toimeentulevien suomalaisten välille kehkeytyvään jännitteeseen on mahdollista puuttua yleistä eriarvoistumista estämällä.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

25

On vaarana, että patriarkaalisesta kulttuurista tulevien perheiden naiset ovat kotiin jäädessään syrjäytymisvaarassa. Ongelmallista on, että maahanmuuttajat keskittyvät usein tietyille asuinalueille. Mikäli alueella on keskittynyt runsaasti samasta kulttuurista tulijoita, voi olla, ettei heillä ole niin suurta tarvetta sopeutua nopeasti suomalaiseen kulttuuriin. Vuorovaikutus kantaväestön ja maahanmuuttajien kanssa lisää kokemusten vaihtoa ja voi helpottaa sopeutumista. Siksi erityisesti naisten suomen kielitaidon ja työllisyyden vahvistaminen on tärkeää.

 Työnjakoa kuntien ja valtion välillä on selkeytettävä.  Kotouttamispalveluiden koordinointia varten on perustettava

aluekoordinaattoreita ja toimivia palvelupisteitä.  Kaikkialle Suomeen on saatava seudullinen maahanmuutto- ja kotouttamisohjelma.  Maahanmuuttajien erityispalvelut on määriteltävä selkeästi.  Peruskoulujen valmistava opetus on tehtävä lakisääteiseksi.  Mahdollisuus kielen oppimiseen tulee antaa heti maahanmuuton jälkeen.  Kielitaitovaatimusten riittävyyttä tulee uudelleen arvioida arjen ja työssä selviytymisen näkökulmasta.  Riittävät resurssit kotouttamiseen ja kouluttamiseen, myös virkamiehille.  Ulkomaalaislain perheen yhdistämislain tiukennus tulee estää. Maahanmuuttajien oikeutta perhe-elämään ei saa tarpeettomasti rajoittaa.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

26

LIITTOKOKOUSALOITTEET

1.

Omaishoitoon turvaa ja tasa-arvoa

Uudenmaan Sosialidemokraattinen Naispiiri ry:n aloite Omaishoidon tarkoituksena on lain mukaan edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoitosopimus tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Tästä huolimatta kunta päättää talousarvioon varaamiensa määrärahojen puitteissa sopimuksen ehdoista ja toteuttamisesta. Subjektiivista oikeutta ei siis ole saada palvelusopimusta. Ei voi olla oikein, että omaishoitaja esim. jätettyään työpaikkansa ja luottaessaan omaishoitotuen saamiseen menettää vähäisen toimeentulonsa kunnan tekemien leikkauspäätösten vuoksi. Kunnan varallisuudesta riippumatta kaikille samassa tilanteessa oleville tulee olla yhdenvertaiset palvelusopimuksen ehdot ja palkkiot. Tämän toteutuminen edellyttää omaishoitajapalkkioiden maksun siirtämistä esim. Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi. Lain mukaan kunnan on vastattava asukkaidensa sosiaalipalveluista. Omaishoitaja voi olla omainen tai muu läheinen henkilö, ei vieras. Vanhukset ja heidän lapsensa ja läheisensä asuvat usein toisella paikkakunnalla, jolloin hoidosta vastaaminen on mahdotonta. Joustavuutta kunnasta toiseen siirtymisessä omaishoidon järjestämiseksi tulee lisätä sopimalla omaishoidon ehdoista kuntien sosiaalitoimien välillä. Uudenmaan sos.dem. naispiiri ry esittää liittokokousaloitteenaan että •oikeus subjektiiviseen omaishoitoon on turvattava lailla •omaishoitajapalkkioiden maksaminen on siirrettävä Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi •omaishoito tulee saattaa kuntarajat ylittäväksi palveluksi

2.

Vanhuspalvelu- tai vanhushuoltolain laatiminen

Tikkurilan Työväenyhdistyksen Naisjaoston aloite Vaatimus: 1) Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoitoa on vahvistettava. Omaishoidon tuesta on luotava yhtenäinen, kaikissa kunnissa noudatettava järjestelmä. Hoidettavan toimintakyvyn arvioinnin on tapahduttava kunnissa samoilla periaatteilla ja omaishoitoa koskevat hakemukset on ratkaistava samoin kriteerein. Järjestelmässä on otettava huomioon yhtä hyvin vammaisen lapsen, pitkäaikaissairaan kehittyvän nuoren, dementoituvan vanhuksen kuin myös muiden ryhmien välttämättömät tarpeet. Omaishoitajuutta varten on luotava samantyyppisiä työelämän joustoja kuin lastenhoidon puolella eli perhevapaita, joilla mahdollistetaan edellisen sukupolven

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

27

hoivaaminen niille työssäkäyville, jotka haluavat ja rohkenevat näin vastuulliseen työhön ryhtyä. Kuntien on järjestettävä riittävästi tukeen liittyviä, omaishoitajan jaksamista edistäviä palveluja. Omaishoitajalle maksettava tuki on irrotettava kunnan määrärahoista ja siirrettävä maksettavaksi valtion talousarvion kautta verorahoista, hallinnoijaksi käy hyvin Kansaneläkelaitos. 2) On luotava erillislaki, jolla turvataan vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden asema ja oikeudet sosiaali- ja terveyshuollon avo- ja laitospalveluihin. Perustelut: 1) Omaishoitajuus on perhepoliittinen ja siten vahvasti sosiaalipoliittinen kysymys. Omaishoitaja hoivaa ja hoitaa, usein ympäri vuorokauden. Hoivaaminen ja hoitaminen on kovaa ja psyykkisesti ja fyysisesti raskasta työtä, johon monia hoitajia motivoi kiintymys ja rakkaus. Monet kansalaiset pitävät omaishoitajuutta myös moraalisena velvollisuutenaan, mitä näkökulmaa nyky-yhteiskunnassa ei voi väheksyä. Silti liian monet kunnat panostavat omaishoitajalain (937/2005) mukaisiin määrärahoihin liian vähän ja luovat omaishoitajan tuen saamiselle liian tiukat ehdot. Monissa kunnissa määrärahat loppuvat kesken vuoden, ja omaishoitajan tuen hakemuksia hylätään, jolloin omaistaan hoitava jää lomitus- ym. palveluja vaille ja uupuu, jolloin hoidettava on pakko sijoittaa kalliiseen laitoshoitoon. Omaishoitajuus on merkittävä keino pidentää omissa kodeissa selviytymistä ja lykätä laitoshoitoon turvautumista. Se on inhimillinen ratkaisu lukuisille vammaisina syntyneiden lasten vanhemmille, vammautuneiden ihmisten omaisille, aviopareille ja aikuisille lapsille, jotka haluavat ottaa vastuuta läheisensä hyvinvoinnista. Se on yhteiskuntaeettisesti kestävä keino silloin, kun omaishoitaja sitoutuu tehtäväänsä vapaaehtoisesti, hänen työtään arvostetaan ja hänen jaksamistaan tuetaan. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2009 lukien 336,41 euroa kuukaudessa. Hoitajan ollessa hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on eräin ehdoin vähintään 672,81 euroa kuukaudessa. Kuntien menoissa kyse on pienistä summista, joiden vertailukohteeksi voidaan ottaa laitoshoidon kustannukset, jotka ylittänevät lähes kaikissa laitoksissa 100 euroa vuorokaudessa. Omaishoitajien hakemuksiin ei siis tulisi antaa kielteisiä päätöksiä kuntatalouteen ja määrärahojen riittämättömyyteen vedoten, vaan päätöksen perusteena tulisi olla puhtaasti pelkästään hoidettavasta, hoitajasta ja hoitoympäristöstä lähtevät seikat. Sosiaaliturvan uudistamista pohtiva SATA-komitea tutkii mm. omaishoitajan tuen ja eläkettä saavan hoitotuen yhdistämistä Kelan hallinnoitavaksi. Tiettävästi idea ei ole edennyt juohevasti. Tikkurilan työväenyhdistyksen naisjaoston mielestä omaishoito tulee järjestää kuntoon nopeasti, jos muusta ei yhteisymmärrystä synny. 2) Suomi luetaan aitojen hyvinvointivaltioiden joukkoon, mutta vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden huoltoa ei yhteiskunnassa ole erikseen säädelty. Sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaisia palveluja ei myönnetä ikäperusteisina, jolloin työelämän ulkopuolella olevat ryhmät jäävät helposti työikäisten jalkoihin. Tämän ryhmän tarvitsemat palvelut kilpailutetaan, ja kuin vaivaishoitoasetuksen

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

28

aikaisissa huutokaupoissa vanhukset annetaan pienimmän hinnan tarjonneen yrityksen hoiviin. Sen jälkeen he ovat poissa yhteiskunnan silmistä ja mielistä. Ostopalvelujen laadunseuranta on näennäistä. Vanhuksillamme ei ole subjektiivista oikeutta kotihoitoon, vaan heidän tuen ja avun tarpeensa tutkitaan ”objektiivisesti”. Vastoin hyvinvointivaltion universaalisuusperiaatetta heille myönnetään esimerkiksi kotipalvelun tukipalveluja vain, jos heillä ei ole varaa niitä ostaa markkinoilta. Edellä on kuvattu yleispiirteisesti vain pari seikkaa, jotka voitaisiin erillislain pakottamina laittaa kuntoon. Työelämästä poistuneen väestönosan palvelujen eli hoivan ja pitkäaikaishoidon säätelemiseen alkaa olla viimeiset hetket nyt, kun väestörakenne muuttuu vauhdilla ja on tulossa ensimmäinen vanhussukupolvi, jonka sosiaaliset verkostot ovat maan sisäisen muuttoliikkeen takia murtuneet. Tikkurilan työväenyhdistyksen naisjaoston mielestä demarinaisten on nostettava agendalle vanhuspalvelu- tai vanhushuoltolain laatiminen. Lain nimi ei saa olla kynnyskysymys eikä se, onko joku toinen puolue tehnyt laista aiemmin aloitteen. Tikkurilan työväenyhdistyksen naisjaoston mielestä on kyse ihmisestä: vanhuksista, vammaisista ja pitkäaikaissairaista, jotka itse eivät kykene ajamaan asioitaan. On kyse ihmisistä jotka kuuluvat perheeseen.

3. Kotipalveluiden määrän, laadun ja saatavuuden parantaminen koko maassa sekä keskustelua harhaisuuteen liittyvästä problematiikasta Pirkanmaan Sosialidemokraattiset naiset ry:n aloite Vanhuksilla on mahdollisuus saada kotona asuessaan kotipalveluja, jos heidän psyykkinen ja fyysinen kuntonsa sitä edellyttää, jotta kotona voidaan asua mahdollisimman pitkään. Kuten tiedämme, niin kymmenillä kunnilla on vaikeuksia järjestää riittävä määrä vanhuksille tarkoitettuja palveluja. Myös laitoksissa asuvat vanhukset jäävät vaille riittävää vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Palveluiden piiriin tulee yhä suurempi joukko vanhuksia. Dementoivat sairaudet lisäävät palvelujen tarvetta ja kotipalveluhenkilöstö työskenteleekin hyvin usein jaksamisensa äärirajoilla eikä työuupumuskaan ole tuntematon hoitohenkilöstön keskuudessa. Pirkanmaan sosialidemokraattiset naiset haluavat kiinnittää huomiota siihen, että myös harhaisten vanhusten määrä on kasvussa. Ongelmallisessa tilanteessa ovat ne vanhukset, jotka ei itse pysty tunnistamaan harhaisuuttaan ja täten esimerkiksi lääkehoito jää usein aloittamatta. Jotta yhä useampi etsisi apua myös lääkehoidosta, niin harhaisuudesta ja sen problematiikasta tulisi käydä nykyistä paljon laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Omaisia omaavat vanhukset ovat usein paremmin tuen ja seurannan piirissä kuin tulevaisuudessa yhä suurempi ”sinkkuvanhusten” joukko. Pirkanmaan sosialidemokraattiset naiset esittävät, että Sos.dem. naisliitto: 1)vaikuttaa kotipalveluiden määrän ja laadun parantamiseksi ja vaatii kotipalvelujen saatavuuden parantamista koko maassa sekä

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

29

2) käynnistää aktiivisesti yhteiskunnallisen keskustelun harhaisuuteen liittyvästä problematiikasta, jotta harhaisuuden vuoksi hakeuduttaisiin hoitoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Hallituksen lausunto aloitteisiin 1-3: Hallitus kiinnittää vastauksissaan huomiota Sosialidemokraattisten Naisten liittokokouksen Perheiden parhaaksi perhepolitiikan linjauksiin. Aloitteet tukevat ansiokkaasti liiton linjauksia ja sisältävät uusia kannatettavia avauksia. Kansanedustaja, Omaishoitajat ja Läheiset - liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd.) on tehnyt lakialoitteen omaishoidosta, jonka pohjalta osittain on otettu kantaa liittokokoukselle osoitettuihin aloitteisiin. Aloitteessa 1. kiinnitetään huomiota siihen, että omaistukipäätökset ovat eritasoisia Suomen kunnissa, omaishoitosopimuksien jatkuvuus on epävarmaa ja palkkiotaso on riippuvainen kunnan panostuksesta omaishoitoon. Kaikki kunnat eivät varaa omaishoidon tukeen riittäviä määrärahoja, jolloin tuki saattaa loppua kesken vuoden vaikka tuen tarve säilyy. Talouslaman vuoksi monet kunnat ovat säästösyistä irtisanoneet hoitosopimuksia ja lopettaneet tuen maksamisen. Omaishoitotilanteiden arviointia on tehtävä yhtenäisin kriteerein, jolloin arvio olisi tietynlainen "rajattu" subjektiivinen oikeus. Tukiluokkaa (jos esimerkiksi päädytään kahteen eri hoitopalkkioluokkaan) on arvioitava uudelleen omaishoitajan niin toivoessa. Palvelut tulee mitoittaa yksilöllisesti ja on varauduttava, että tilanne voi myös muuttua omaishoitajan tai hoidettavan mukaan. Vertailun vuoksi esimerkiksi Ruotsissa subjektiivisena oikeutena annetaan useissa kunnissa tietty tuntimäärä kotipalvelua omaishoitajan tueksi. Erityiskysymyksenä on otettava huomioon omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen. Pelkkä mahdollisuus jäädä virka- tai työvapaalle hoitamaan omaistaan ei riitä, vaan tulee olla mahdollisuus luottaa siihen, että omaishoidon tuki on taattu työssäkäyvän omaishoitajan virka-tai työvapaan ajalle. Omaishoito on jo periaatteessa kuntarajat ylittävä palvelu, sillä omaishoitajan ei tarvitse asua samassa kunnassa. Käytännössä hoitopalkkiota harvoin maksetaan toisesta kunnasta hoitamassa käyvälle omaishoitajalle tai jos esimerkiksi maalla asuva, hoivaa tarvitseva äiti muuttaa eri paikkakunnalle aikuisen lapsensa kotiin, niin ei ole takuuta, että omaishoidon tukea tai tarvittaessa edes tilapäistäkään laitoshoitoa saadaan omaishoitajan paikkakunnalta.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

30

Aloitteessa 2. korostetaan, että vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaishoitoa on vahvistettava erillislailla ja arviointia on tehtävä yhtenäisin kriteerein. Järjestelmässä on otettava huomioon yhtä hyvin vammaisen lapsen, pitkäaikaissairaan kehittyvän nuoren, dementoituvan vanhuksen kuin myös muiden ryhmien välttämättömät tarpeet. Nykyinen lainsäädäntö turvaa periaatteessa palvelut kaikille riippumatta iästä, sairaudesta tai vammasta. Talouden taantuma yhdistettynä Vanhasen II hallituksen harjoittamaan hyväosaisia suosivaan politiikkaan, on johtanut ihmisten eriarvoistumiseen. Omaishoitajalle maksettava tuki on irrotettava kunnan määrärahoista ja siirrettävä maksettavaksi valtion talousarvion kautta verorahoista, hallinnoijaksi käy hyvin Kansaneläkelaitos. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa on luotava omaishoitajuutta varten samantyyppisiä työelämän joustovapaita kuin on lastenhoidon järjestämiseen tehty. Omaishoidon järjestämiseen tarvitaan joka kuntaan sosiaaliasiamies tai palveluneuvoja, joka auttaa omaishoitajia hakemaan hoidettavalle lain mukaan kuuluvia tukia ja palveluja. Aloitteessa 3 painotetaan kotipalveluiden määrän ja laadun sekä saatavuuden parantamista koko maassa. Lisäksi esitetään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua iäkkäiden ihmisten harhaisuuteen liittyvästä problematiikasta, jotta harhaisuuden vuoksi hakeuduttaisiin hoitoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Dementian sairauksien ( liika-) tai väärän lääkityksen vuoksi on suurella osalla iäkkäimmistä kansalaisistamme ainakin aika ajoin harhoja. Harhoja voi ilmaantua, vaikka dementoivaa sairautta ei olisikaan vielä olemassa. Harhaisen dementoituneen hoito voi olla omaisille ylivoimaisen raskasta ja kuluttavaa. Keskustelun herättäminen on erittäin tärkeää. Potilaslakiin on tehtävä tarkennuksia, sillä tällä hetkellä omaisia kuullaan terveydenhuollossa erittäin huonosti: harhaisuuteen ei aina uskota esimerkiksi siksi, että vanhukset saattavat keskittyä, "skarppaavat" käyttäytymistään hoitohenkilökunnan kotikäynneillä, jolloin harhaisuus jää todentamatta. Ikäihmisten perusterveyteenkin tulisi kiinnittää enemmän huomiota palvelutarvetta arvioitaessa. Esimerkiksi hoitamaton, oireeton virtsarakontulehdus voi aiheuttaa hoidettavissa olevaa harhaisuutta. Ikäihmisillä on oikeus palvelutarpeen arviointiin, mutta omaisille ei kerrota tästä mahdollisuudesta.

Liittokokouksen päätös aloitteista 1-3:

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

31

 Omaishoitajapalkkioiden maksaminen siirrettävä Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi.  Omaishoito kuntarajat ylittäväksi palveluksi.  Säädetään erillislaki, jolla turvataan vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden asema ja oikeudet sosiaali- ja terveyspalveluiden avo- ja laitoshoitoon. Aloitteen mukaisen erillislain avulla voidaan saada lisää esimerkiksi asiamiehiä, joiden erityisenä tehtävä on tuoda esiin ko. ryhmien asemaa ja parantaa siinä olevia puutteita.  Ikäihmisten perusterveyteen on kiinnitettävä enemmän huomiota palvelutarvetta arvioitaessa, jotta oireettomana kytevät vaivat eivät johda esimerkiksi harhaisuuteen.  Ikäihmisten itsensä oikeus tulla kuulluksi ja päätäntävalta omissa asioissaan turvataan.  Yhteiskunnan tulee huolehtia vammaisen lasten ja nuorten riittävästä tukiopetuksesta ja oppilashuollosta kouluissa sekä kuntien riittävästä resurssoinnista toteuttaa sosiaalityötä: verkostojen rakentamista lasten ja perheiden tueksi, kuntoutus- ja palveluohjausta erityisen tuen ja ohjauksen tarpeessa oleville lapsille ja vanhemmille. Riittäviä resursseja tarvitaan myös palvelusuunnitelmien tekemiseen ja kotikäynteihin. Vammaisten tarpeisiin tulee voida reagoida nopeasti. Oikea-aikainen ja oikein kohdennettu tuki ja ohjaus estää osaltaan lasta ja nuorta henkilöä syrjäytymistä, opettaa elämänhallintataitoja ja –keinoja, luo säännöllistä elämää ja vahvistaa oikealla tavalla itseluottamusta. Erittäin tärkeää on tukiperhe- ja perhehoidon takaaminen vammaisten henkilöiden perheille. Myös vammais- ja perhetyön henkilöstön koulutuksesta ja jaksamisesta tulee huolehtia. Samoin on huolehdittava riittävät resurssit väliinputoajien ”kannatteluun” elämässä, ja arjessa kiinni pitämiseen. Mm. ohjatulla harrastustoiminnalla on tässä suuri merkitys. Tuen oikea-aikaisuus ja oikea kohdentaminen on tärkeää.  Kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.) on tehnyt lakialoitteen 29.9.2009 omaishoidosta. Sosialidemokraattiset Naiset kannattaa erinomaista lakialoitetta, seuraa ja tiedottaa lain etenemisestä jäsenistölle.

4.

Pienituloiset yksineläjät köyhyysloukussa

Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen Naispiiri ry:n aloite Suomessa oli vuonna 2007 köyhiä 708 400 henkeä. Se on Suomen 5,3 miljoonaisesta väestöstä 13.4 % ja pienituloisten määrä on kasvussa. Suurin pienituloisten ryhmä olivat eläkeläiset; he muodostivat 28 % kaikista pienituloisista, siis 198 350 eläkeläistä. Lisäksi 10 vuotta takaperin suurituloisimman kymmenyksen tulot olivat kymmenkertaiset pienituloisimpaan kymmenykseen verrattuna, nyt ne ovat kaksikymmenkertaiset.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

32

Yksin eläjillä on Suomessa suurin riski joutua elämään köyhyysrajan alapuolella ja erityisen suuri riski on naisilla. Lähes puolet köyhyysrajan alapuolella olevista naisista on yksienläjiä. Näin on ollut kauan, mutta juhlapuheissa tai politiikassa yksineläjiä ei muisteta. Yksineläjien ryhmä on moninainen eikä sen jäseniä yhdistä mikään muu kuin se, että he elävät yksin. Yksineläjät ovat suurin asiakasryhmä niin mielenterveys- ja päihdetoimistoissa kuin kirkon diakoniatyössäkin. Silti vain perhetyöhön panostetaan. Yksillä tuloilla on vaikea päästä köyhyysrajan yläpuolelle, koska yhteiskunnan normina ovat kahden ihmisen tulot. Yksin eläminen ei aina ole vapaaehtoinen valinta. Siihen joudutaan mm. kuoleman kautta tai avioeron. Syitä on monia. Jos on sairautta, mietitään, ostanko ruokaa vai lääkkeet. Kummankin puute sairastuttaa varmasti. Miten saa tietoa yhteiskunnasta, jos ei ole varaa edes yhteen lehteen. Mediamaksu on yksineläjälle kohtuuton. Jos ei ole varaa maksaa laskua yhdessä erässä, joutuu maksamaan useissa erissä enemmän. Vähittäin maksaminen tulee aina kalliimmaksi. Paavo Haavikko on sanonut: ”Miten paljon rahaa pitäisi olla, että sitä pystyisi elämään köyhänä, sillä se ei ole vähän. Köyhä maksaa kaikesta täyden hinnan ja tavara on köyhälle aina köyhyyden verran kalliimpaa.” Ratkaisu tähän olisi parantaa perustoimeentuloa. Se auttaisi kaikkia riippumatta köyhyyden syystä ja siitä, asuuko yksin vai kaksin. Ennen tätä lamaa elimme nousukautta. Suomi oli rikkaampi kuin koskaan, silti se ei hyödyttänyt köyhiä. Leipäjonot kasvoivat. 90-luvun lamassa leikattiin sosiaali- ja terveyspalveluja. Eletään sitten syvää lamaa tai hyvää nousukautta, terveys- ja sosiaalipalveluihin ei riitä rahaa eikä köyhien elämän parantamiseen. On syytä tutkia yksineläjien ja yhden tuloilla elävien pienituloisten mahdollisuutta selvitä elämästä ja saada pientä virkistystäkin ankeaan elämään. Siksi esitämme, että tehdään köyhyystutkimus ja etsitään keinoja hoitaa myös köyhien elämä ihmisarvoiseksi.

Hallituksen lausunto aloitteesta: Aloitteessa esitetään perusturvan parantamista ja köyhyystutkimuksen aloittamista. Demarinaiset ovat syvästi huolissaan yhteiskunnan eriarvoistumisesta, tuloerojen kasvusta ja niin suhteellisen kuin absoluuttisen köyhyyden lisääntymisestä. Perusturvan tason nosto 130 €:lla/kk on yksi, täysin toteutettavissa oleva konkreettinen parannus kaikkein köyhimpien asemaan. Myös asuminen ja sen kustannukset ovat yksin asuvien kohdalla tärkeä asia. Lähes kaikki asunnottomat ovat yksineläviä. On

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

33

huolehdittava sosiaalisesta asuntotuotannosta ja kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Köyhyystutkimusta on tehty erityisesti Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL, ent. Stakes), mutta Stakesin ja Kansanterveyslaitos KTL:n yhdistymisen jälkeinen rahoitusvaje saattaa uhata sosiaalisektorin tutkimusta. On huolehdittava, että köyhyyden ja sosiaalisen eriarvoisuuden tutkimusta resursoidaan riittävästi. Liittokokousasiakirja Perheiden parhaaksi työstettiin tietoisena talouslaman vaikutuksista ihmisiin. Tarkastelun näkökulmana on tämän päivän heikot ja puolustuskyvyttömät, lastensuojelun tarpeessa olevat lapset, köyhät yksinhuoltajat, sosiaalisesti avuttomat, vaikeasti vammaiset, maahanmuuttajataustaiset sekä yksinäiset huonokuntoiset vanhukset, erityisesti heidän asemaa on Demarinaisten mukaan parannettava perhepolitiikan saralla.

Liittokokouksen päätös: Liittokokous yhtyy aloitteen henkeen. Demarinaiset edistävät toimenpiteitä köyhyyden vähentämiseksi ja sitoutuvat köyhyyskeskustelun ja –tutkimuksen edistämiseen tapahtumissaan ja puolueessa ja tiivistävät yhteistyötä köyhyyttä tutkivien järjestöjen kanssa.

Sosialidemokraattiset Naiset - www.demarinaiset.fi

34