arkistokappale Palautetaan osoitteella YLE Viestintä/Julkaisut PL 90, 00024 Yleisradio
K OA MJ t ' f j i F f i f / l l
H,n^ ó' r l ;iö/( ( i l fiP '*? *if/n ,
£7
/ t.'
if u n
' M
ÁTí^f'-U1 '
Y / C tX 4 /) l ^ ' A l J J «VI £ / I '*’'
/ f^rn*. /¿(/'\ï|| — t * K y f M .4 M
h iü io r cçt H o iv i
ca a\*m ma u _i kuu y+ruivj ~
-
rôft-'H C A i c e T fc : f K ,
JOHATJA/£S G rS tiC K 'E M
Sisäkansissa 1740-luvun pukujen luonnoksia Vihan päivien tuotantoa varten, pukusuunnittelijana Leila Jäntti. Ylinnä ensimmäinen lavastusluonnos senaikaisesta Helsingistä, lavastaja Georg Sikow.
SISÄLLYS PÄÄ JO H TAJAN KATSAUS 2 T
il in p ä ä t ö s
5
Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tunnusluvut Tilinpäätöksen liitetiedot Tilintarkastuskertomus Hallintoneuvoston lausunto Hallintoelimet ja organisaatio R a d i o t o i m i n t a 31 T
e l e v is io t o im in t a
T
e k n iik k a
38
33
U U D IST U S LAATUOHJELMISTOKSI
usi hallintoneuvosto kokoontui toukokuussa 1991. Samalla astut tiin poikkeuksellisen mielenkiintoiseen kauteen. Maailmalla, maassa ja viestin nässä tapahtuu paljon ja odottamaton ta. Uhkat ja mahdollisuudet voivat olla serkuksia, mutta toimettomuuden ja taivastelun ei tule kuulua YLEiseen su kuumme. S e l v iy t y m is v ä l in e it ä Myim m e pääkonttorin korkeasuh SU O M A LA ISILLE danteessa ja pystymme sillä rahalla ra Ohjelma on hyvin omituinen kauppata kentamaan kolme taloa Pasilaan lasku vara. Sen voi myydä sadalle miljoonalle suhdanteessa. Sijansa saavat yleläiset ihmiselle, eivätkä kustannukset ole juu toimituksista kirjastoon, koulutukseen, rikaan suuremmat kuin jos tavaran toi palveluihin ja hallintoon. Pihaan syntyy mittaisi miljoonalle. Tietotuote ei vähe YLEistori jonka tulisi laajeta moninai ne tekijältään, vaikka sen myisi kuinka sempana ohjelmistona koko maaham moneen kertaan. Mutta me suomalaiset me. Vaikka Yleisradion monopoliasema joudumme elämään ylösalaisin: yhden on mennyt, olemme kuitenkin ainoa ohjelman kustannukset voivat olla yhtä järjestelmä, joka ulottuu jokaiseen ko suuret yhdelle miljoonalle kuin sadalle tiin, kouluun ja työpaikkaan kaikkialla miljoonalle. Eristyneisyydestä johtuen ja ketään karsimatta sananmukaisesti ohjelmamme eivät leviä sadalle. Tämä samanaikaisesti. Hiidenkiven hankaluus on murrettava. Kolmesataa kuulijaa on hyvä yleisö Paikallisradiot perustettiin osaltaan konsertissa. Televisiossamme 300.000 paikallisen kulttuurin elvyttäjiksi. Nyt on pieni yleisö, mutta kun Yleisradion olemme havainneet, että kulttuurimme sinfoniaorkesteri konsertoi Lontoossa, ja omintakeisuutemme on vahva, kun kuulijakunta saattaa kivuta lähes kol se tästä elvytyksestä selviää. Paikallisra meensataan miljoonaan. Television kolmosverkon olemme ra diot eivät ole enää paikallisia vaan mo net alueellisia. Eräät eivät ole enää yk kentaneet jo pääosaan Suomea. Suo sittäisiä vaan ketjuuntumassa. Valtion malainen saa joka päivä televisiostaan monopolin sijaan olemme saamassa yk kolme kotimaista vaihtoehtoa ulko sityisiä. Samassa nyrkissä voi olla valta maisten lisäksi. Palvelu on poikkeuksel lehti, kirjapaino, radio ja kaapelitoiminlisen hyvä näin pienen kansan kyseessä ta. Lehdistö lisää omistustaan MTV:ssä. ollen. Tämän on tehnyt mahdolliseksi Nyt puolestaan kaupataan lähitelevilupamaksun ja mainosrahoituksen yh siolupia paikallisen kulttuurin ja muun distäminen.
I
U
toiminnan virittäjänä. Tähän ei ole Eu roopassa enää uskottu vuosikausiin. Ko keilu Italiassa päätyi ulkomaisen roskan vyöryyn. Kun samat piirit epäilevät YLEn ja MTV:n kykyä täyttää kolme ka navaa, niin miten tämä voitaisiin tehdä paikallisella tasolla. Yksi lupahan on ko konainen kanava, kymmenen lupaa kymmenen kanavaa. Olemmehan huo manneet, etteivät merkittävästi voimak kaammat kaapeliyhtiötkään pysty varsi naiseen ohjelmatuotantoon. Näin ra kennetaan lähinnä uusia väyliä halpa tuonnille. Sen sijaan keskinäiseen ja kaksisuuntaiseen mielipidevaihtoon oli si tarvetta. Jo viime vuonna otimme Yleisradion tavoitteeksi kansallisten selviytymisvälineiden tuottamisen. Haluamme koko ohjelmistollamme luoda henkisiä ja tie dollisia edellytyksiä yhteiseen selviyty miseen aaltojen korkeina käydessä. Sik si olemme aloittaneet ohjelmahankkei ta ympäristöstä Eurooppa-kysymyksiin. Suomalaisilla ei ole osuvaa puhevälinettä Euroopan suurille yleisöille ilman
U
Yleisradion omintakeisia ja levityskelpoisia ohjelmia. Siksi paras sijoitus suo malaisuuteen ja eurooppalaiseen osal listumiseen tapahtuukin Yleisradion toi mintaa uudistamalla, vahvistamalla ja monipuolistamalla. Tätä työtä on tehty koko päättynyt tilikausi. Yleisradiolaiset ovat jo kahdesti pysty neet varmistamaan huippuluokan tie donsaannin jopa kahdesta samanaikai sesta kriisistä: niin joulunpyhien Pana masta kuin Romaniasta, Baltiasta ja Per sianlahdelta. Yleisradiota, eritoten tele visiota, pidetäänkin luotettavimpana tietolähteenä. Kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain presidentit ratkoivat maailmanpolitiik kaa Summitissa Suomessa, toimitti Yleisradio äänen ja kuvan koko maail maan. Ilman tällaista panosta Suomessa ei voitaisi omin voimin järjestää julki suutta vaativia kansainvälisiä suurta pahtumia. Yleisradio joutuu varaamaan vielä sa toja huippuammattilaisia ja kymmeniä miljoonia markkoja kolmen lähivuoden tapahtumasumaan: kolmet olympialai set ja kolmet vaalit, suuri joukko maail manmestaruuskilpailuja, sotia, kriisejä ja myös ETY-kokous. Suomi täyttää 75 vuotta Yleisradion kuvaamana. Olemme uudistaneet onnistuneesti radiota ja näin lisänneet kuuntelijoiden määrää. Vanhusten ei tarvitse enää säi kähtää Tärinätoria vaan heille on tuotu maitolaituri; nuoriso on saatu kiinnos tumaan Valtiosihteeristä. Kulttuurikana vamme kuunteluaktiivisuus on maail man huippua.
u d is t u k s ia ja k e h it y s t y ö t ä
* tv-uudistus * radiouudistus * kirjeenvaihtajaverkoston monipuolistaminen * yhtiötasoiset ohjelmahankkeet (Eurooppa, ympäristö/kuluttaja, kulttuuri ja itä-projekti) * saamenkielisille oma ula-verkko * venäjänkieliset uutislähetykset ly hytaal loi Ila * hallinnon uudistuminen * laaja esimieskoulutus * johdon tietojärjestelmä * henkilöstöpankki helpottamaan henkilöstön siirtoja * Itäisen ja läntisen yleisradiojärjestelmän yhdentymisen johtotehtävissä * Euronevvs- ja Eurosport-hankkeiden johtotehtävissä * HDTV-kehittely * yhteistyö Baltian, Pietarin alueen ja Karjalan tv- ja radio yhtiöiden kanssa * kehitysyhteistyö
E
u r o o p p a l a is e k s i t o im ija k s i
Vuosikymmenten laajin muutos, yritys Itä- ja Länsi-Euroopan yleisradiojärjes telmien yhdistämiseen, tapahtuu kes keisiltä osin Ylen kehittämänä. Edusta jamme työskentelevät tulevan Euroo pan identiteettikanavan — Euronevvsin valmistelun — sekä Eurosportin johto tehtävissä. Pohjoismaiden lisäksi Yleisradio on aloittanut moninaisen yhteistoiminnan Karjalan, Pietarin, Viron, Latvian ja Liet tuan radio- ja televisio-organisaatioiden kanssa. Olemme muovaamassa Euroo pan viestintäjärjestelmän tulevaisuutta kymmenien yleläisten avulla. Aloitim me venäjänkieliset iyhytaaltolähetykset Neuvostoliiton kaikille aikavyöhykkeil le ja erikseen Pietariin.
Haluamme luoda toimintatilaa Eu rooppaan. Pienillä kansallisilla inves toinneilla voimme kehittää ohjelmatoi mintaamme sellaiseksi, että pääsemme Euroopan kartalta Euroopan olohuonei siin. Etevästi tehtyjä hyvin markkinoitu televisio-ohjelma ylittää vaivattomasti rajat, etäisyydet, vieläpä ennakkoluu lot.
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.6.1990-31.5.1991
oimintakautta leimasivat suuret Tilikauden aikana talouden tasapai kansainväliset ja kansalliset tapah non ja tulostavoitteiden turvaamiseksi yhtiössä toteutettiin voimakkaita säästö tumat kuten mm. Helsinki Summit, Per toimenpiteitä sekä käyttö- että inves sianlahden sota, Neuvostoliiton sisäi tointimenoissa, lisäksi käynnistettiin nen kehitys, Baltian tilanne, Saksan yh laaja kehittämisohjelma rakenteellisten dentyminen, Euroopan integraatiokes uudistusten toteuttamiseksi. Säästötoi kustelu, eduskuntavaalit sekä nousu kauden vaihtuminen Suomen kansanta menpiteillä leikattiin tilikauden 1990/91 käyttömenoja yhteensä 67,7 loudessa jyrkäksi laskuksi. Ympäristötekijöiden jatkuvasti muut mmk, investointimenoja jäädytettiin en sin 22,3 mmk sekä toisessa vaiheessa lä tuessa jatkettiin yhtiön toiminnan mää hivuosien investointimenoja supistettiin rätietoista kehittämistä hallitusohjel yli 57,0 mmk. man mukaisesti. Keskeisiä kohteita oli vat radiouudistuksen toteuttaminen 1.6.1990, valmistautuminen vuoden 1993 televisiouudistukseen, ohjelmatoi VlESTINTÄKENTÄN M UUTO KSET JA minnan uudistamista ja jäntevöittämistä NÄKYMÄT varten perustetut projektiryhmät, kan sainvälisen toiminnan laajentaminen, Ulkoisen toimintaympäristön muutok organisaation kehittäminen sekä yritys set ilmenivät ensisijaisesti kaapelitelevi kulttuurin ja johtamisjärjestelmien uu siotoiminnan ja paikallisradiotoiminnan distaminen. Yhtiön henkilökunta sai määrällisenä ja alueellisena laajentumi myös 1.6.1991 lukien yhtiön hallituk sena. seen yhden varsinaisen jäsenen, jolla Valtioneuvosto myönsi toimintakau on kaksi läsnäolo- ja puheoikeutettua den aikana kaapelitelevisiotoimintaan lisää toimilupia, joita oli toimintakau varaedustajaa. den lopussa 212, yhteensä 209 kunnas sa. Keskitetyn ohjelmatoiminnan, PTV:n piirissä oli suurimmista verkoista K an san ta lo u d en n o pea 15. Kaapelitelevisioliittymiä oli vuoden SU H D A N N EK Ä Ä N N E 1990 lopussa noin 670 000 (31% kotita louksista). Suomen kansantalouden pitkään jatku nut nousukausi kääntyi jyrkäksi laskuksi Toimivia paikallisradioasemia oli toi vuoden 1990 aikana. Kansantalouden mintakauden lopussa 65, joista 7 eiongelmat ovat rakenteellisia ja vakavia. kaupallista. Paikallisradiotoimintaa oli Valtiovarainministeriön arvion mukaan 142 paikkakunnalla. bkt laskee merkittävästi vuoden 1991 Valtioneuvosto jatkoi lähitelevisiotoimintaan myönnettäviin toimilupiin liit aikana, työttömyys saavuttaa ennätystason, valtiontalous on pahasti alijäämäi tyvää valmistelua, mutta toimilupia ei nen, kotimainen kysyntä on laskussa se toistaiseksi ole myönnetty. Järjestetyn kä hintakilpailukyky heikko. uuden anomuskierroksen jälkeen Kansantalouden kehitys heikensi toimilupa-anomuksia on 35 kappaletta, myös Yleisradion taloudellisia näkymiä joista osa Etelä-Suomeen. erityisesti MTV:n mainosajan liikevaih Ns. mikroaaltotelevisioita koskeva jul don voimakkaan laskun kautta sekä lukinen keskustelu ja liikenneministeriön pakannan kasvun ja väri lupiin siirtymi valmistelu eivät johtaneet yleisradio- tai sen hidastumisena. Sähköinen joukko kaapelilähetystoimintaa koskevan lain säädännön muutoksiin. Valtioneuvosto viestintä lisäsi kuitenkin suhteellista osuuttaan mediainvestoinneista yhden ei tehnyt myöskään valtakunnallista ra prosenttiyksikön, mikä perustui lähinnä diotoimintaa koskevia päätöksiä (yksi toimilupa-anomus). radiomainonnan kasvuun. Yleisradion tulokehityksen vahvista Yleisradio lähetti toimilupansa mu kaisesti Sveriges Television Ab:n miseksi toteutettiin tammikuussa 1991 televisio-ohjelmista koottua ohjelmis mittava tv-lupakampanja sekä helmi toa 1.12.1990 alkaen kaikilla neljällä kuussa myönnettiin MTV Oy:lle oikeus Etelä-Suomen TV 4-lähettimellä, joiden mainosajan myyntiin Yleisradion urhei näkyvyysalueella on 32 prosenttia Suo luohjelmien yhteyteen.
T
men väestöstä. Lisäksi Ruotsin televisi on ohjelmat on välitetty vuodesta 1986 Pohjanmaalla Kristiinankaupungissa, Kaskisissa ja Närpiössä erillisen sopi muksen pohjalta (Bötomberget / Pyhä vuori-asema). Television 1- ja 2-kanavilta kootut Suur-Tukholman alueella lähetetyt ns. Nacka-lähetykset vakinaistettiin Finlands TV-nimellä. Ruotsin hallitus teki päätöksen ohjelman tarjoamisesta maan telelaitoksen omistaman ohjelmansiirtoverkon välityksellä noin 25 paikkakunnan kaapelitelevisioverkoille. Yleisradion hallintoneuvosto teki kak si erillispäätöstä, joilla laajennettiin MTV:n oikeutta televisiomainonnan harjoittamiseen. Vuoden 1991 alusta lu kien MTV O y sai oikeuden mainonnan myyntiin kotimaisten urheilulähetysten ja urheiluruudun yhteyteen. Vuoden 1991 kesäkuun alusta lukien MTV sai li säksi oikeuden myydä poliittista mai nontaa. Vuoden 1993 televisiouudistukseen liittyvät toimilupa- ja sopimusjärjestelyt toteutettiin edellisen toimintakauden aikana. Keväällä hyväksytyssä Yleisradi on toiminta- ja taloussuunnitelmassa 1991 / 92 — 1993/94 tehtiin päätökset uudistuksen yleisistä ohjelmapoliittisis ta tavoitteista, tv-kanavien välisestä työnjaosta, uudistuksen mitoituksesta ja kustannuksista. Kansainvälisten urheiluoikeuksien osalta kehitys on ollut erittäin huoles tuttava. Merkittävimpiä tapahtumia jär jestetään erityisesti niistä saatavien tele visiointiin liittyvien mainos-ja sponsori tulojen vuoksi yhä useammin. Paradok saalista on se, että mitä lyhyemmällä ai kavälillä saman lajin suurkilpailut tois tuvat, sitä nopeammin nousevat myös televisiointioikeuksista vaadittavat hin nat. Nämä suurten yleisöjen tapahtu mat tulevat ohjaamaan resurssien käyt töä ohjelmatoiminnassa merkittävästi. Euroopan yleisradioliitto, EBU, on luo nut uuden televisiointioikeuksien han kintajärjestelmän menetettyään eräitä suurtapahtumia kilpailussa taloudelli sesti erittäin vahvojen kansainvälisten urheiluoikeuksien välittäjien kanssa. Tällä väliportaalla on jo ollut heijastuk sensa myös kotimaisten oikeuksien hankinnassa.
T u o t o t (mmk) ■M TV:n korvaukset I Lupamaksut Muut tuotot - Reaaliarvo
86/87
87/88
88/89
89/90
90/91
Tekijänoikeusrintamalla saavutettiin toimintavuonna merkittävä läpimurto Yleisradion ja Cramexin päästyä pitkäl listen neuvottelujen jälkeen yhteisym märrykseen Yleisradion alueellisissa ja paikallisissa lähetyksissä sekä yöradios sa sovellettavista Gramex-tariffeista. Vuoden 1991 alusta voimaanastuneen sopimusratkaisun mukaan Yleisradio suorittaa alueellisissa ja paikallisissa ra diolähetyksissään soittamastaan musii kista korvauksen, joka on vajaa kym menesosa valtakunnallisesta korvauk sesta. Vastaavasti yöradiossa soitetusta musiikista suoritetaan korvaus, joka on yksi kolmasosa valtakunnallisesta Gramex-tariffista.
Lupamaksujen osuus 74,7%
76,9%
77,2%
77,4%
81,0%
L a in s ä ä d ä n n ö n VALMISTELUT
K
u l u t p ä ä r y h m it t ä in
Esityskorvaukset Henkilöstökulut M uut
86/87
A
87/88
(mmk)
Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Reaaliarvo
88/89
89/9Q
90/91
ik a p a l k k a in e n h e n k il ö s t ö
(henkilötyövuosina) 4.800
m u u t o k s e t ja
Yleisessä viestintäpolitiikassa painopiste oli valmistelussa. Yleisradiotoimintaan välittömästi vaikuttavia lainsäädännölli siä muutoksia oli vain Ahvenanmaan it sehallintolaki. Valtioneuvosto ei toimintakauden ai kana ryhtynyt toimiin, jotka olisivat joh taneet Suomen liittymiseen Euroopan neuvoston tv-yleissopimukseen. Neu vostossa oli valmisteltavana useita suo situksia ja sopimusjärjestelyjä joukko viestinnän alueelta. Osana yleisiä Euroopan talousaluetta (ETA) koskevia neuvotteluja EY:n ja EFTAn neuvottelijoiden välillä käytiin koko toimintakauden ajan neuvotteluja myös audiovisuaalisen alan sääntelystä talousalueella. EY:n lainsäädäntö ja muut toimet tulevat ETA-järjestelyjen yhteydessä monin tavoin vaikuttamaan Suomen sähköiseen joukkoviestintään. Vaikutukset liittyvät mm. mainonnan si joitteluun, ohjelmiston eurooppalaisuusasteisiin, ulkopuolisten ohjelmantuottajien käyttöön, omistuksen säänte lyyn, kilpailun ehtoihin ja tukijärjeste ly! h in. EY:n viimeaikaiselle toiminnalle on ollut ominaista mm. aiempaa suu rempi kiinnostus myös taloudellisesta näkökulmasta audiovisuaalisen alan ky symyksiin, jotka aiemmin käsitettiin vain kulttuurin alaan kuuluviksi. EY:n kilpailulainsäädännön rikkomi sesta oli EY:n komissiossa vireillä Euroo pan yleisradioliittoa (EBU) ja 17 EBUn
jäsenyhtiön yhdessä News Internationa lin kanssa perustamaa satelliittivälitteis tä Eurosport-kanavaa vastaan tehdyt kantelut. Komissio totesi keväällä 1991, etteivät Eurosport-konsortioon liittyvät järjestelyt olleet sopusoinnussa Roo man sopimuksen kanssa. Myös GATT-neuvottelujen ns. Urugu ayn kierroksen yhteydessä on neuvotel tu audiovisuaalisen alan sääntelystä osana palveluihin liittyviä järjestelyjä (GATS, General Agreement on Trade in Services). Neuvotteluissa ei ole toistai seksi päädytty tuloksiin. Yleisradio on katsonut, että audiovisuaalista alaa kos kevissa GATS-säännöksissä tulee ottaa huomioon yleisradiotoiminnan luonne kansallisen kulttuurin levittäjänä ja että GATS-sopimukseen olisi otettava audio visuaalista alaa koskeva poikkeama. Opetusministeriön hallinnonalalla viestintäkulttuuritoimikunta jatkoi mm. ääniradiotoimintaa ja arkistokysymyksiä koskevaa valmisteluaan. Eduskunnan maaliskuussa 1991 lo pullisesti hyväksymä Ahvenanmaan it sehallintolaki merkitsee yleisradiotoi minnan toimiluvista pättämisen siirty mistä Ahvenanmaalla maakuntahalli tukselle. Yleisradio aloittaa neuvottelut yleisradiotoiminnan järjestelyistä Ahve nanmaalla maakuntahallituksen kanssa.
K a n s a in v ä l in e n
t o im in t a
Kansainvälisen toiminnan osalta Yleisra dio osallistui edelleen Eurosportkanavaa ylläpitävään Eurosportkonsortioon. Euroopan komission toi minnan järjestelyjä koskeva kielteinen päätös johti kanavan toiminnan lyhy een keskeytykseen keväällä 1991 ja toi minnan aloittamiseen uuden yhteistyö kumppanin kanssa (Ranskan tv-yhtiö TF 1). Yleisradio osallistui aktiivisesti EBUyhtiöiden valmisteluun, joka koski sa telliittivälitteisen uutiskanavan (Euro news) perustamista. Yleisradio liittyi vuoden aikana EEIG Vision 1250-kehitysorganisaatioon. Tar koituksena on edistää eurooppalaisen HDTV-standardin käyttöönottoa. Hank keeseen osallistuu eurooppalaisia laite valmistajia, ohjelmantuottajia ja yleisra dioyhtiöitä sekä EY:stä että EFTA-maista.
7
□ □ □ □ □ □
iis liiti JWw-V
8
Helsinki Summit '90. Kuva AP. A-Studion ulkolinja: Valintana vapaus. Kuva Epidem. Ajankohtainen kakkonen. Kuva Arja Lento. Kuningaskuluttaja. Prism a: Entä nyt Viro? Kuva Voca Saannon. " Minä olen väri, sinä olet valo" — Carolus Enckell.
T uotot
y h t e e n s ä 1.683,7
Värituotot
1.315,6 mmk
Mv-tuotot
49,2 mmk
2,9 %
272,6 mmk
16,2 %
7,8 mmk
0,5 %
38,5 mmk
2,3 %
MTV/TV 3 Valtiolta Muut tuotot
O Edelleen Yleisradio liittyi pienten ja keskisuurten yleisradioyhtiöiden yhteis työorganisaatio DAVIDiin, jonka tarkoi tuksena on mm. ohjelmavaihdon ja yh teistuotantojen edistäminen. Yleisradio on työskennellyt keskeise nä toimijana molemmissa järjestöissä tähtäimenä EBUn ja OIRT:n toiminnan yhdistäminen viimeistään vuonna 1993. Ohjelmatoiminnassa ulkomaanlähetyksissä aloitettiin venäjänkieliset sekä latinankieliset uutiset. Yhteistyötä lähi alueiden (mm. Baltian maat, Leningrad ja Neuvosto-Karjala) yleisradioorganisaatioiden kanssa tiivistettiin eril lisin sopimuksin, kansainvälistä ohjel mayhteistyötä vahvistettiin sekä kirjeenvaihtajaverkostoa täydennettiin. Ylen valmisteleman suunnitelman pohjalta Baltian yleisradioyhtiöitä avustetaan myös yhtelspohjoismaisesti. Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden vuonna 1987 perustama tuotantotukira hasto Nordisk TV-samarbetsfond jakoi syksyllä varoja 8 hankkeelle yhteensä noin 33 milj. Ruotsin kruunua. Pohjois maisen ministerineuvoston syksyllä 1989 perustama Nordiska film- och tvfonden jakoi ensi kerran vuonna 1990 tukea yhteensä 53 projektille.
(mmk)
78,1 %
h je l m a t o im in t a
Radion ohjelmatoiminnan keskeisin muutos oli 1.6.1990 toteutettu radiouudistus. Television ohjelmatoiminnassa aloitettiin 1.1.1993 toteutettavan televisiouudistuksen valmistelut. Ohjelmatoiminnan uudistamista ja jäntevöittämistä varten perustettiin eril liset projektiryhmät Eurooppaa (TV 1), ympäristö- ja kuluttajakysymyksiä (TV 2), taide- ja kuItturiasioita (Radio) sekä Neuvostoliitossa ja lähialueilla tapahtu vien muutosten seurantaa varten. Maailmantapahtumien nopeat muu tokset ja sotilaalliset kriisit merkitsivät vilkasta toimintavuotta erityisesti ohjelmayksiköiden uutis- ja ajankohtaistoi mituksissa. Suurvaltajohtajien huippu kokous Helsingissä syyskuussa 1990, Baltian kriisi ja Persianlahden sota sekä eduskuntavaalit ja nopeasti vaikeutuva taloudellinen tilanne kotimaassa ai heuttivat poikkeuksellisen kovan työ paineen. Ylimääräisiä uutis- ja ajankohtaislähetyksiä tehtiin ennätysmäärä. Urheilutapahtumia oli myös poik keuksellisen runsaasti kuten jalkapallon MM-kisat Roomassa, jääpallon ja jää kiekon MM-kisat Suomessa, Albertvillen olympialaisten esikisat sekä lukuisat kansalliset kilpailut. Radion ja television tuotantotapojen uudistustyötä jatkettiin lukuisin organi saatiomuutoksin, teknisin investoin nein, miehitysjärjestelyin, koulutustoi minnan avulla sekä kokeiluprojektein.
K ä y t t ö k a t e (mmk)
86/87
87/88
88/89
89/90
90/91
14,7
16,0
13,0
8,1
% Liikevaihdosta 18,2
T u lo s
r a h o it u s e r ie n jä l k e e n
(mmk) ■■Nimellisarvo
% Liikevaihdosta
2,3
4,6
Reaaliarvo
4,4
Toimintavuoden suurin uutistapahtuma, Kuvvaitin miehitys ja Persianlahden sota, aiheutti kymmeniä ylimääräisiä uutislähetyksiä radiossa ja tv:ssä. Kriisialueella oli koko ajan 1—3 omaa toimittajaa.
R a d io l ä h e t y k s e t (h) ■A lu e - ja p a ik a llis e t ■V a lta k u n n a llis e t 60.000
50.000
i
40.000
l
30.000
R a d io t o im in t a 20.000
10.000
0 86/87
87/88
88/89
89/90
90/91
843
1024
1173
Keskimäärin/viikko 668
579
Tv-LÄHETYKSET
(h )
,(ei sisällä MTV:n lähetyksiä)
H T V 2 - v e rk k o ■ ■ T V 1- v erk k o 5.000
______________ ______________
dnnn
■■
M
H ■ ■ ■ ■ 8 1 1 1 ....
■ ■ ■ ■ ■ 86/87
87/88
88/89
89/90
90/91
Keskimäärin/viikko 82
90
I n v e s t o in n it
94
95
ja p o is t o t
100
(mmk)
H In v e s t o in n it ■ ■ P o is to t R e a a lia r v o
86/87
87/88
88/89
89/90
90/91
15,7
13,2
13,4
26,5
Investointi -% liikevaihdosta -17,1
Radiouudistus suomenkielisessä radio toiminnassa toteutettiin kolmella kana valla 1.6.1990 alkaen. Radioyksikön vas tuulle tulivat 1-verkossa toimiva Ylen ykkönen ja 2-verkkoon perustettu uusi radiokanava Radiomafia. Alue- ja uutisyksikön vastuulla oleva Radio Suomi aloitti lähetyksensä puo lestaan 3-verkossa ja nousi nopeasti maan johtavaksi radioverkoksi. Alueel lisille lähetyksille varatiin Radio Suo men lähetyskaaviossa säännöllistä ohjelma-aikaa (ma—pe) noin seitsemän tuntia ja lauantaisin runsaat neljä tun tia. Lisäksi päätettiin jääkiekon ja jalka pallon valiosarjojen alueellisesta selos tamisesta. Ruotsinkielisessä radiotoiminnassa kaikki aluetoimitukset saivat tilikauden aikana omat lähettimet, jolloin valta kunnanverkossa olleet ikkuna-ajat kor vattiin nuorille ja lapsille suunnatuilla ohjelmilla. Ulkomaan lähetysten kielivalikoima lisääntyi, kun lokakuussa 1990 aloitet tiin venäjänkieliset lähetykset. Ulkomaanlähetyksiä tuotettiin tämän jäl keen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Valtakunnallisten ja alueellisten ra diolähetysten kokonaismäärä nousi radiouudistuksen johdosta tilikaudella 1990/91 61 001 tuntiin, jossa on lisäys tä ed. tilikaudesta 7 769 tuntia eli +14,6 % . Radion yleisömäärä ja kuunteluun käytetty aika ovat kasvaneet radiouudistuksen toteuttamisen jälkeen. Ylen ta voittavuus (vähintään viisi minuuttia ra diota päivässä kuunnelleita) on noussut toukokuusta 1990 toukokuuhun 1991 61 %:sta 66 %:iin. Keskimääräinen päi vittäinen kuunteluaika on samassa ajas sa noussut 126 minuutista 131 minuut tiin. Huipussaan, 150 minuuttia (2,5 tuntia) päivässä, mitattu Ylen radioka navien kuuntelu oli tammikuussa 1991 Persianlahden sodan aikana. Kuunnelluin radiokanava on Radio Suomi, jonka keskimääräinen tavoitta vuus vuoden aikana oli 40 % . Ylen yk kösen keskimääräinen tavoittavuus oli
20 % ja Radiomafian tavoittavuus koh deryhmässään (15—34-vuotiaista) 3 2 % ja koko väestöstä 21 % . Toukokuussa 1991 Ylen radiokanavat tavoittivat 65 % väestöstä ja yksityiset paikallisradiot 41 % . Radio tavoittaa päivittäin 83 % väestöstä eli yhteensä 3,4 miljoonaa kuuntelijaa 9—75-vuotiaista. Keskimää rin radionkuunteluun päivittäin käytet tiin toukokuussa aikaa 3,5 tuntia. Radionkuuntelutottumukset ovat alu eellisia kuten koko radion tarjontakin. Alueittaiset erot kanavittain ilmenevät kuunteluajoissa suurimmillaan Radio Suomen kohdalla, jota kuunnellaan eniten maalaiskunnissa, maakuntien reuna-alueilla. Radiomafiaa kuunnel laan eniten pienissä kaupungeissa. Ylen ykkösen kuuntelussa on vain vähän alu eellisia eroja. Paikallisradioita kuunnel laan selvästi eniten suurissa kaupun geissa, joissa niitä on eniten toimin nassa. Kuluneella toimikaudella alueellisia radiotutkimuksia tehtiin 16 eri koh teessa.
T
e l e v is io t o im in t a
Valmistautuminen vuonna 1993 käyn nistyvään televisiouudistukseen aloitet tiin kaikissa ohjelmayksiköissä. Vuoden 1993 alusta tapahtuvaa TV 1:n oman tuotannon lisäystä valmistelemaan pe rustettiin Pro fiktio -tuotantoryhmä, jo ka uusien ohjelmaideoiden lisäksi ke hittelee myös uusia tuotantotapoja. Televisiouudistukseen valmistauduttiin lisäksi ohjelmien ennakkohankinnoilla sekä käynnistämällä ohjelmaprojekteja kuten Metsolat-draamasarjan tuotanto TV 2:ssa. Televisioyksiköiden ohjelmaorganisaatiot uudistettiin tuottajapohjaiseksi tilikauden aikana, lisäksi aloitettiin uu den tuotannon suunnittelu- ja ohjaus järjestelmän (TVTOJ) käyttöönotto. Kotimaan Katsauksen uudistettu toi mitus perustettiin Jyväskylään maalis kuussa 1991 ja lähetyksiä lisättiin kah desta viiteen kertaan (ma—pe) viikossa. Yleisradion omien televisiolähetysten määrä oli 1- ja 2-verkossa yhteensä
R a d io l ä h e t y k s e t
1990/91
1989/90
Muutos
tuntia
tuntia
tuntia
Suomenkieliset ohjelmat Ruotsinkieliset ohjelmat
21 334 6 522
14 783 6 435
+6 551 + 87
YHTEENSÄ Keskimäärin/viikko
27 856 536
21 218 408
+6 638 + 128
Alueelliset/paikalliset: Suomenkieliset Ruotsinkieliset Saamenkieliset
28 615 3 960 570
28 439 3 040 535
+ 176 + 920 + 35
YHTEENSÄ Keskimäärin/viikko
33 145 637
32 014 616
+ 1 131 + 21
61 001
53 232 12 045 232
Valtakunnalliset:
5 195 tuntia, jossa on lisäystä ed. tili kaudesta 263 tuntia eli +5,3 % . Television päivittäinen tavoittavuus pysyi ennallaan. Yleisradion ohjelmat tavoittivat keskimäärin 60 % kymme nen vuotta täyttäneestä väestöstä, lau antaisin jopa 67 % . Muutoin yleisökehityksessä on tapah tunut samankaltaisia muutoksia kuin monessa muussakin maassa: katseluun käytetty tuntimäärä on kääntynyt nou suun, mutta samalla yksittäisten ohjel mien yleisömäärät ovat pienentyneet. Vaikka television parissa vietetään enemmän aikaa, katselu hajautuu tasai semmin eri ohjelmien välillä. Television katseluun käytettiin keski määrin kaksi tuntia päivässä (1 tunti 46 min kaudella 1989/90), josta 51 % vie tettiin Yleisradion ohjelmien parissa. MTV:n vastaava osuus oli 23 % ja Kol mostelevision 13 % . Katseluajan kas vuun vaikuttivat todennäköisesti Persi anlahden kriisin ja suurten urheiluta pahtumien lisäämä mielenkiinto televi siota kohtaan. Tavanomaista suuremmat muutokset yksittäisten ohjelmien yleisömäärissä lienevät paljolti uutisuudistuksen vaiku tusta. Erityisesti Ylen pääuutislähetyksen keskittyminen 1-verkkoon pienensi kokonaisyleisöä. Kaikkien Yleisradion televisioohjelmien keskimääräinen yleisö oli 323 000 katsojaa (edellinen toiminta kausi 366 000) ja iltaohjelmien 517 000 katsojaa (edellinen toimintakausi 609 000). Yleisradion pääuutislähetystä (nyt vain 1-verkossa, klo 20.30) katsoi keskimäärin 1 338 000 katsojaa (edelli nen toimintakausi 1 728 000).
I n v e s t o in n it Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat tilinpäätöksessä 1990/91 kokonaisuu dessaan 445,5 mmk (1989/90 213,2 mmk). Luku sisältää valtionavustuksilla katetut investoinnit 11,2 mmk. Valmiin käyttöomaisuuden lisäys oli 247,9 mmk (163,8 mmk), vastaavasti keskeneräisenä olevien investointien li säys oli 197,6 mmk (ed. tilikaudella 49,4 mmk).
RADIOLÄHETYKSET
yh teen sä
Ulkomaanlähetykset Keskimäärin/viikko
T
11 961 230
+7 769 84 2
—
1990/91 tuntia
1989/90 tuntia
Muutos tuntia
Uusintojen °/o - O S U U S
1-verkon ohjelmat (YLE) 2-verkon ohjelmat (YLE)
2 931 2 264
2 720 2 212
+ 211 + 52
20 % 15 %
YHTEENSÄ
5 195
4 932
+ 263
18 %
100
95
e l e v is io l ä h e t y k s e t
Keskimäärin/viikko
+
5
Lisäksi 1- ja 2-verkossa oli VlTV:n lähetyksiä yhteensä 1 117 tuntia eli keski määrin 22 tuntia/viikko. Lähetyksiä kolmannella televisiokanavalla oli vastaavasti keskimäärin 46 tuntia/viikko. Tv 4-verkon lähetyksiä oli talviaikana keskimäärin 60 tuntia/viikko ja kesäaikana hieman vähemmän.
T v -l u v a t 31.5.1991 kpl %
31.5.1990 kpl %
Muutos 1990/91 kpl
Tv-lupamaksut (mk/6 kk) 385 220
Väriluvat Mv-luvat
1 793 787 107 247
94,4 5,6
1 756 334 132 663
93,0 7,0
+ 37 453 - 25 416
YHTEENSÄ
1 901 034
100,0
1 888 997
100,0
+ 12 037
(TV 4:n näkyvyysalueella lupamaksut olivat 395 mk ja 230 mk/kk)
V
a l m iin
k ä y t t ö o m a is u u d e n
l is ä y s
1990/91 Mmk
1989/90
%
Mmk
%
Muutos ed.tilik. Mmk
Maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat Tekniikan koneet ja kalusto Muu käyttöomaisuus
34,8 158,1 55,0
14,0 63,8 22,2
17,7 99,8 46,3
10,8 60,9 28,3
17,1 58,3 8,7
YHTEENSÄ
247,9
100,0
163,8
100,0
84,1
11
Tilikauden 1990/91 investoinnit suh teessa käyttöomaisuuden jälleenhan kinta-arvoon (4580 mmk) olivat 9,7 % (5,3 % ) sekä %-osuus tilikauden tuotois ta 26,5 % (13,4 % ).
R a k e n n u s in v e s t o in n it Rakennusinvestoinnit keskittyivät pää asiassa kahdelle alueelle: Pasi laprojektiin sekä tv 3-verkon vaatimiin laajennus- ja korjaustöihin. Pasilassa ammattiopiston, pysäköintiluolan ja Palvelutalon rakennustyöt se kä Iso Pajan perustustyöt olivat tilikau della täydessä vauhdissa. TV 3-kohteista ovat valmistuneet Fis karsin, Pernajan, Mikkelin ja Sippolan asemarakennukset. Joutsenon, Kruunupyyn, Tammelan ja Kerimäen yleisra dioasemat ovat viimeistelyvaiheessa. Lähes kaikki muut asemakohteet ovat suunnittelutai urakkalaskentavaiheessa. Tammisaaren, Kristiinankaupungin, Kouvolan ja Mikkelin aluetoimitusten korjaustyöt olivat keskeisiä kohteita aluetoiminnan osalta. Peruskorjaustöistä mainittakoon van han lähetyskeskuksen tilojen uusinta ra dioteatterin käyttöön sekä Rovaniemen vanhan aseman saneeraus henkilökun nan käyttöön.
miiksi. Radion datajärjestelmän (RDS) lähetykset aloitettiin asemilla Espoo, Turku, Lahti, Fiskars, Pernaja, Kuopio ja Jyväskylä. Koko maa saadaan järjestel män piiriin tilikauden 1993 / 94 aikana. Tv:n Nicam-moniäänilähetykset olivat tilikauden lopussa kuultavissa Espoon, Turun, Lahden, Sippolan, Eurajoen, La puan, Pyhävuoren, Kruunupyyn, Jyväs kylän, Fiskarsin ja Vaasan asemien kaut ta. Tv-näkyvyyttä parantavia pienitehoi sia ali lähetti miä otettiin käyttöön 46 kpl. Käyttövarmuuden parantamiseksi suoritettiin joukko vanhojen laitteiden uusintoja.
T
u o t a n t o t e k n is e t in v e s t o in n it
Tuotantotekniikassa valmistui Helsingin televisiotoiminnalle vaativaa videogra fiikkaa varten efektiyksikkö S3:n ensim mäinen vaihe ja kuva-arkistojen laittei den hankinnat aloitettiin. Äänenkäsittelyalueen laitteistoa täydennettiin kah della digitaalisella työasemalla. Tvulkotuotantoauto C valmistui kesällä 1990. TV 3-lähetysyksikköä ja paikallismainoslaitteistoja täydennettiin uusien asemien edellyttämillä lisäyksillä. Beta SP-kevytvideotekniikan hankin toja tehtiin Helsinkiin, Tampereelle, Turkuun ja Vaasaan. Tampereen televisiotoiminnalle ra kennettiin kuvankäsittely-yksikkö KÄLY 1 ja ulkotuotantoauto UT 22:n toteutus aloitettiin. Television elektronisen teksJAKELUTEKN ISET INVESTO IN NIT titysjärjestelmän uusinta koko yhtiön ta solla käynnistettiin TV 2:n laitteiden Jakelutekniikan investoinneissa pääpai hankinnalla. no oli edelleen tv 3-verkon rakentami Keski-Suomen uuden toimintakes sessa, asemien kaukovalvontajärjestelkuksen radio- ja tv-tekniset asennukset män kehittämisessä ja uusinnoissa. Tili valmistuivat. Aluetoiminnalle toteutet kauden aikana valmistuivat lopullisesti tiin kevyitä ään ¡yksi köitä lisäksi Kokko Fiskarsin ja Pernajan yleisradioasemat. laan, Lahteen, Mikkeliin ja Vaasaan. TV 3-verkon asemista aloittivat edellis Kouvolan, Mikkelin ja Tammisaaren puten lisäksi tilapäisinä Kuopio, Lapua ja hetuotantoyksiköiden rakentaminen Vaasa. Radion ula 5-verkko ruotsinkie aloitettiin. listä alueradiota varten saatiin myös valHelsingin radiotoiminnalle rakennet tiin ulkotuotantoauto 3 ja radioverkko jen uudelleenprofiloinnin edellyttämiä □ RSO:n konsertti Kaivopuistossa. tuotantoyksiköiden täydennystöitä jat Kuva Heikki Oksanen. □ Othello. kettiin radiotalossa. Radion ja aluetoi □ Suomalaisen baletin vaiheita. Kuva Pentti Palmu. minnan käyttämien kevyiden reportteri□ Pessi ja Illusia. ohjelmansiirtokalustojen hankintoja □ Ulrika. jatkettiin. □ Tempo.
M uita investointikohteita olivat laajat tietotekniset laitehankinnat ja ohjelmis tot, kuljetuskaluston täydennykset (10 autoa) ja uusinnat (35 autoa) sekä vuo sittaiset muun kaluston uusinnat ja täy dennykset. Lisäksi ostettiin yhdeksän tonttia jakelutekniikan ja aluetoimin nan toimintaa varten.
H
e n k il ö s t ö
Palkansaajien keskimääräinen luku määrä oli koko yhtiössä 4796 (1989 / 90 4733), jossa on lisäystä edellisestä tili kaudesta 63 eli 1,3 % . Tilikaudelle 1990/91 budjetoitu palkansaajien kes kimääräinen lukumäärä 4897 alitettiin toteutettuihin säästötoimenpiteisiin liit tyen 101 palkansaajalla eli 2,1 % : 11a. Palkansaajien keskimääräisestä luku määrästä oli toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita keskimäärin 4398 (4369). Vastaavasti määräaikaisessa työsuhtees sa oli keskimäärin 398 (364) palkansaa jaa. Toistaiseksi voimassa olevassa työ suhteessa olevan henkilöstön lähtövaihtuvuus oli vuonna 1990 201 henkilöä eli 4 ,4 % (v. 1989 5,6 % ). Henkilöstömenojen lisäys tilikaudella oli 12,5 % (ed. tilikausi 12,4 % ). Vastaa van ajankohdan yleisen ansiotasoin deksin nousu oli 7,6 % (7,8 % ). Henki löstömenojen nousuun vaikutti työeh tosopimusten lisäksi henkilöstömäärän kasvu, Eläkesäätiön vastuuvajauksen kasvu sekä strategisia tavoitteita tukeva aktiivinen palkkapolitiikka. Työsuhtei sen aikapalkkaisen henkilöstön palkat ja palkkiot olivat yhteensä 711,1 mmk (645,1 mmk). Hallintoneuvoston ja hal lituksen palkat ja palkkiot olivat 6,0 mmk (1989/90 5,3 mmk). Tärkeimpiä henkilöstöön kohdistu neita kehittämiskohteita tilikaudella oli vat sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi 1.6.1990 perustettu henkilöstöpankki, laajan esimieskoulutuksen toteuttami nen, yhtiön ensimmäisen henkilöstösuunnitelman laatiminen, työn vaativuusluokitukseen perustuvan palkkaus järjestelmän valmistelu, henkilöstöme noihin liittyvän kokonaisvastuun siirtä minen linjayksiköille sekä henkilöstö hallinnon tietojärjestelmien (HHTJ) ke hittäminen.
T a l o u s 1990/91 Suomen kansantalouden pitkään jatku nut nousukausi taittui tilikauden 1990/91 alkupuolella kääntyen vuoden 1991 puolella jyrkäksi laskuksi. Nopea suhdannekäänne näkyi Yleisradion tili kauden 1990/91 tuotoissa erityisesti MTV:n korvausten voimakkaana lasku na. Samanaikaisesti kuluihin vaikuttivat radiouudistus, ohjelmistojen uudistami nen, lukuisat erillistapahtumat sekä eri suhdannekuvassa solmittuihin sopi muksiin perustuva työvoimakustannus ten huomattava nousu. Syksyllä 1990 toteutetuilla nopeilla säästötoimenpi teillä pidettiin yhtiön rahoitusasema kuitenkin koko tilikauden ajan vakaana sekä yhtiön talous ja tilinpäätös hyväk syttyjen suunnitelmien puitteissa. Tilikauden 1990/91 tuotot olivat 1 683,7 mmk, missä on lisäystä 90,4 mmk eli + 5 ,7 % . (Vertailuperusteinen lisäys +7,0 % ). Tuottojen lisäys jäi huo mattavasti arvioitua pienemmäksi joh tuen MTV:n mainosajan liikevaihdon ja korvausten voimakkaasta laskusta. Lupatuottojen osalta lisäys edellisestä tili kaudesta oli 10,6 % perustuen 1.6.1990 toteutettuun lupamaksujen korotuk seen (9,3 % ) sekä arvioitua pienempään lupakannan ja luparakenteiden muu toksiin. Tilikauden 1990/91 kulut olivat 1 546,5 mmk, jossa on lisäystä 160,4 mmk eli 11,6 % . Kulujen lisäykseen vai kuttivat erityisesti 1.6.1990 toteutettu ra diouudistus (lähetysajan lisäys +14,6 % ), ohjelmistojen uudistamista varten perustetut projektiryhmät, erillis tapahtumat (Summit, eduskuntavaalit, Lähi-itä ja Baltia, urheilutapahtumat, mm. jääkiekon MM-kisat Turussa), hen kilöstömäärän muutos sekä Eläkesää tiön vastuuvajauksen kasvu. Yleisen an siotasoindeksin nousu vastaavana aika na oli +7,6 % ja kuluttajahintaindeksin +4,6 % . Tuottojen lisäyksen ollessa merkittä västi kulujen lisäystä pienempi oli käyt tökate vain 137,2 mmk eli 8,1 % tuo toista (ed. tilikaudella 13,0 % ) ja liikeylijäämä suunnitelman mukaisten poisto jen jälkeen —44,3 mmk. Investointien siirtymisen ja toteutettu jen säästötoimenpiteiden ansiosta yllä pidetty vahva rahoitusasema, yhtiön si joitusstrategia ja korkea korkotaso kas vattivat edelleen yhtiön nettokorkoja niiden ollessa yhteensä +44,0 mmk (ed. tilikausi 36,2 mmk).
Tulos rahoituserien jälkeen on siten asetettujen tarkistettujen tavoitteiden mukainen eli —0,3 mmk, tilikauden 1990/91 tulos tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen puolestaan osoittaa 6,5 mmk:n alijäämää.
T
u l e v a is u u d e n
näkym ät
Yleisradion lähivuosien keskeisiä strate gisia tavoitteita ovat televisiouudistus; ohjelmatoiminnan jäntevöittäminen ja laadun parantaminen; laajan, käynnissä olevan investointiohjelman toteutus; Yleisradion uudistaminen yrityksenä se kä tuottavuuden ja tehokkuuden jatku va parantaminen. Televisiouudistus toteutetaan 1.1.1993 alkaen. Mainosrahoitteinen televisiotoi minta keskitetään kolmannelle tv-kanavalle, jonka Yleisradio rakentaa lainara hoituksella koko maan kattavaksi. Yleis radio tarjoaa kahdella tv-kanavallaan monipuolisen, tasapainoisen, kiinnos tavan ja korkealaatuisen ohjelmiston, jolla on yli 5 0 % :n kotimaisuusaste. Ka navauudistuksen yhteydessä Yleisradio lisää ohjelmatarjontaansa noin 650 tun nilla tilikauden 1990/91 tasosta ja ta voitteena on yli 50 prosentin taso televi sion katseluun käytetystä ajasta. Fiktioohjelmiston osuutta lisätään, jotta Yleis radion kanavilla säilyisi tasapaino asian ja viihteen tarjonnan välillä MTV:n siir tyessä kolmannelle kanavalle. Televisio toiminnan muita haasteita ovat mm. kansallisesti ja kulttuurillisesti merkittä vät ohjelmaprojektit, viihdeohjelmat, ulkopuolisten tuottajien käytön lisäys, aikuiskoulutus sekä katselijoiden palve lun parantaminen eri muodoissa. Radiotoiminnan keskeisimmät lähi vuosien tavoitteet liittyvät 1.6.1990 to teutetun radion kanavauudistuksen on nistumisen varmistamiseen, alueellisten ohjelmien lukumäärän täsmentämi seen, saamenkielisten lähetysten to teuttamiseen omilla lähettimillä, ruot sinkielisten ohjelmapalvelujen kehittä miseen sekä ohjelmien tunnistusjärjestelmän käyttöönottoon. Yleisradiolla on käynnissä historiansa suurin ja rahoituspohjaltaan poikkeuk sellinen investointiohjelma. Investointi varauksesta rahoitettavaan Pasilan ra kennusprojektiin sisältyvät hallintora kennus, ammattiopisto / kirjastoraken nus, palvelutalo ja paikoitustilat, jotka
toteutetaan v. 1991 / 92 — 1992 / 93. TV 3-verkon laajennus koko maata katta vaksi rahoitetaan lainarahoituksella ja verkko valmistuu tilikaudella 1993/94. 1990-luvun aikana käynnistyvät saman aikaisesti sekä radiotalon kaluston että studioryhmä A:n kaluston uusinnat, li säksi HDTV-tekniikan kokeilutoiminta käynnistetään sekä ohjelmatuotannossa että lähetystoiminnassa. Em. strategiset tavoitteet on toteutet tava talouden osalta erittäin epävarmoi na aikoina. Suomen kansantalouden jyrkkä laskusuhdanne ja valtion talou den alijäämä, mahdolliset veropohjan muutokset sekä hintakilpailukyvyn heikkous vaikuttavat Yleisradion lähi vuosien taloudellisiin toimintaedelly tyksiin. Lupatulot muodostavat edelleen yh tiön tulorahoituksen perustan. Rahoi tuksen tasapainon varmistaminen ja riittävän likviditeettiaseman turvaami nen edellyttävät lupamaksujen vuosit taista korottamista ansio- ja kustannus tason kehitystä vastaavasti. Lupakausi esitetään muutettavaksi 1.6.1992 alkaen 3 kk:ksi (nykyinen 6 kk) ja mustavalkolupa kokonaan poistettavaksi lupasäännösten uudistamisen yhteydessä. Ansioja kustannustason hidastuminen mah dollistanee tulevina vuosina aikaisem pia vuosia pienemmät lupamaksujen korotukset. Yleisradion on samanaikaisesti var mistettava tuottavuuden ja tehokkuu den jatkuva parantaminen sekä tuotan tokustannusten merkittävä alentami nen. Tilikauden 1991 /92 talousarvio on eo. pohjalta laadittu erittäin kireäksi, vertailuperusteisen lisäyksen ollessa vain 0,5 % . Tämä merkitsee käyttöme nojen osalta huomattavaa reaalilaskua nykytoiminnoissa. Talouden epävar muustekijät huomioonottaen tämänkal taiseen kehitykseen on varauduttava myös tulevina vuosina strategisten ta voitteiden turvaamiseksi.
TULOSLASKELMA 1.6.1990-31.5.1991 1 000 mk
T u o to t
............................
1 683 729
K u lu t Aineet ja ta rvik k e e t........ Palkat .............................. Työsuhteiset palkkiot . . . Sosiaaliku lut.................... Esityskorvaukset.............. Vuokrat .......................... Muut varsinaiset kulut . . Valmistus omaan käyttöön Varastojen muutos ........
K ä y ttö k a te
-
......................................
P o is to t s u u n n ite lm a n m u k a a n Rakennuksista ja rakennelmista ........ Tekn. koneista ja kalustosta .............. Muusta kalustosta .............................. Muista pitkävaik. menoista ................
L iik e y li jä ä m ä
—
R a h o i t u s t u o t o t ja - k u l u t Korkotuotot ............................ Osinkotuotot .......................... Muut rahoitustuotot .............. Korkokulut .............................. Muut rahoitusmenot ..............
T u lo s
S u u n n ite lm a n
-
716 032 257 117 715 083 891 107 089
-
54 634 88 192 172 39 223 13 5
625 161 479 703 021 202 964 533 514
1 546 535
1 386 108
137 194
207 159
22 117 34 6
22 114 30 6
990 337 380 748
873 612 211 089
181 455
173 785
44 261
33 374
84 262 45 862 41 185 1
77 669 57 962 42 523 8
-
36 157
...
278
69 531
........................................
—
18 600
jä lk e e n
y lit tä v ä t
p o is to t
V a r a u s te n m u u to s Investointivaraus .................................... Varastovaraus ........................................ Muut varaukset ...................................... T ilik a u d e n
54 700 100 229 198 45 238 19 1
1 593 267
43 983 r a h o itu s e r ie n
M u u t tu o to t
1.6.1989-31.5.1990 1 000 mk
tu lo s
..............................
-
10 857
+
4 602
—
—
_
6 533
-
2 531
+
83 000 2 614 1 139 4 075
TASE
V
31.5.1991 1 000 mk
asta a vaa
Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset ............................................................ Rahoitussaamiset ........................................................................ Lupamaksusaam. radiorahastolta ............................................. Myyntisaamiset .......................................................................... Lainasaam iset.............................................................................. Ennakkomaksut .......................................................................... Siirtosaamiset ..............................................................................
Vaihto-omaisuus Aineet ja ta rv ik k e e t.................................................................... O h jelm avalm isteet......................................................................
Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot Hankintaennakkot ...................................................................... Keskeneräinen käyttöom aisuus................................................. Tontit ja maa-alueet .................................................................. Rakennukset ja rakennelmat ................................................... Tekn.koneet ja kalusto .............................................................. Muut koneet ja k a lu s to .............................................................. Osakkeet ja osuudet .................................................................. Muut pitkävaik. menot .............................................................. Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus .........................................................
T a se -
(mmk) Rahoitusomaisuus ■i Vaihto-omaisuus H Käyttöomaisuus o m a is u u s
2.500
86/87
87/88
88/89
89/90
90/91
64,5
50,3
Rahoitusomaisuus-% liikevaihdosta 32,8
16
29,5
63,4
30 570 2 57 108 2 77
261 360 227 365 000 133 109
31.5.1990*) 1 000 mk
26 624 2 63 238 2 70
825 476 622 626 000 509 097
847 455
1 028 155
25 286 29 307
23 769 29 735
54 593
53 504
3 317 9 236 292 84 5 21
199 816 632 487 665 292 603 188
11 112 5 235 267 73 5 19
239 164 818 660 371 386 406 861
561 218
550 930
1 532 100
1 281 835
2 434 140
2 363 494
V
astattavaa
Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat .......................... Siirtovelat Siirtyvä osa lupamaksuista Muut siirto velat.............. Muut lyhytaikaiset velat . . .
Pitkäaikainen Eläkesäätiölaina ..................................................................... Muut pitkäaikaiset v e la t .........................................................
Varaukset Tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus ......................................................... Varastovaraus ........................................................................... Investointivaraus ....................................................................... Muut varaukset .........................................................................
Oma pääoma Sidottu oma pääoma Osakepääoma ........ Vararahasto ............ Uudisrakennusrahasto
Vapaa oma pääoma Käyttörahasto ......................................................................... Ed. tilikausien ylijäämä ......................................................... Tilikauden tulos .....................................................................
31.5.1991 1 000 mk
31.5.1990*) 1 000 mk
58 642
46 531
321 161 234 737 32 172
293 372 199 497 33 564
646 712
572 964
428 000 2 481
428 000 4 251
430 481
432 251
561 2 565 3
550 7 566 3
218 529 523 000
930 131 000 000
1 132 270
1 127 061
46 840 60 033 45 795
46 840 59 524 45 285
152 668
151 649
30 000 48 550 — 6 533
30 000 45 494 4 075
72 017
79 569
2 434 148
2 363 494
) luvut muutettu vastaamaan tilinpäätöksen laskentakäytäntöä
RAHOITUSLASKELM A 1.6.1990-31.5.1991 1 000 mk
Varojen hankinta Tulorahoitus K ä y ttö k a te ................................................................................ Rahoitustuotot ja -kulut ......................................................... Tulorahoitus yhteensä ................................................................ Käyttöomaisuuden myynti ....................................................... Nostetut pitkäaikaiset lainat .....................................................
V arojen käyttö Investoinnit ......................... Lainojen lyhennykset ........ Nettokäyttöpääoman muutos
N etto k äyttö p ääo m an muutos Rahoitusomaisuuden muutos ............ Vaihto-omaisuuden muutos ............ Lyhytaik. vieraan pääoman muutos .
1.6.1989-31.5.1990
1 000 mk
137 194 43 983
207 159 36 157
181 177 1 535 ............. — 182 712
243 316 24 948
434 301 1 770
205 066 1 770
436 071 -253 359
206 836 61 428
182 712
268 264
-1 80 700 1 089 - 73 748
102 934 5 514 - 47 020
-253 359
61 428
268 264
TUNNUSLUKUJA
1990/91
1989/90
Tuotot milj.mk muutos %
1 683,7 + 5,7
1 593,3 + 9,1
Kulut milj.mk muutos %
1 546,5 + 11,6
1 386,1 + 13,1
137,2 8,2
207,2 13,0
44,0 2,6
36,2 2,3
Käyttökate milj.mk % tuotoista Nettokorkotuotot milj.mk % tuotoista Tulos rahoituserien jälkeen milj.mk % tuotoista
-
0,3 0,02
Investoinnit milj.mk % tuotoista
445,5 26,5
Nettovelat milj.mk % tuotoista
229,7 13,6
Quick ratio
69,5 4,4 213,2 13,3 -
22,9 1,4
1,3
1,8
55,7
56,7
4796 1,3 1 029,4 12,5 66,6
4733 0,0 915,3 12,4 66,0
Kuluttajahintaindeksi (V) muutos %
4,6
6,3
Ansiotasoindeksi (1 nelj) muutos %
7,6
7,8
5 195 5,3
4 932 7,2
61 001 14,6
53 232 20,2
11 961 0,7
12 045
Omavaraisuusaste % Henkilöstö keskimäärin muutos % Henkilöstömenot milj.mk muutos % % kuluista
Lähetysajat: Televisiolähetykset h muutos % Radiolähetykset h muutos % Ulkomaanlähetykset h muutos %
19
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1990/91 Mmk
1989/90 Mmk
Tuotot Väriluvat Mustavalkoluvat THK:n perintäkulut
1 347,3 50,4 - 32,9
1 204,8 57,4 - 27,8
Lupamaksutuotot
1 364,8
1 234,4
240,7 31,9 7,8 38,5
294,6 27,0 7,5 29,8
1 683,7
1 593,3
T
u lo sla skelm a n
l iit e t ie d o t
MTV:n korvaukset Kolmostelevision korvaukset Valtionavustukset Muut tuotot Tuloslaskelman tuotot Palkat Aikapalkkaisen henkilöstön palkat ja palkkiot Saadut sairasvakuutuspäivärahat Aikapalkkaisen henkilöstön palkkiot Palkkakulut tuloslaskelmassa
-
711,1 4,9 6,2
-
645,1 5,3 5,7
700,0
634,1
90,7 6,2 3,4
76,8 5,7 6,0
100,3
88,5
Palkkakulut sisältävät loma- ja sairausajan palkat. Työsuhteiset palkkiot Ulkopuolisten palkkiot Aikapalkkaisen henkilöstön palkkiot Kustannuskorvaukset Työsuhteiset palkkiot tuloslaskelmassa
Palkkiot sisältävät työsuhteisesta työstä maksetut palkkiot vuosilom akorvaukseen Sosiaalikulut Sosiaaliturvamaksut Vakuutusmaksut Eläkesäätiön kannatusmaksu Muut sosiaalikulut
34,5 10,0 154,9 29,7
37,2 9,0 122,4 24,1
Tuloslaskelman sosiaalikulut
229,1
192,7
Eläkesäätiön kannatusmaksuihin, yhteensä 154,9 Mmk (122,4 Mmk), on kirjattu 2 0 % tilikauden aikana maksetuista TEL:n alaisten palkkojen määrästä sekä Eläkesäätiön tilinpäätöksen 31.12.1990 osoittama vastuuvajauksen kasvu 21,6 Mmk. Esityskorvaukset Ohjelmien esitysoikeuskorvaukset Musiikin tekijänoikeusmaksut Äänilevyjen esityskorvaukset Uutispalvelumaksut Esityskorvaukset tuloslaskelmassa Muut varsinaiset kulut Muita varsinaisia kuluja ovat mm. matka-, tietoliikenne- ja kokouskulut sekä ulkopuolisten palvelujen käyttökulut.
116,5 35,3 34,9 12,0
107,6 29,4 23,7 11,3
198,7
172,0
Poistot Poistoperiaatteel Tuloslaskelmassa poistot on esitetty suunnitelman mukaisina. Kirjanpidon tulos perustuu kuitenkin EVL:n mukaisiin poistoihin. Suunnitelman ja EVL:n mukaisten poistojen väli nen ero on esitetty kohdassa "Suunnitelman ylittävät poistot". Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttöomaisuuden alkuperäisestä hankinta-arvosta. Poistoajat, jotka perustuvat arvioituihin taloudellisiin käyttöaloihin ovat seuraavat: vuosia Rakennukset 40 Rakennelmat jarakenneosat 10 Mastot 15 Tekninen kalusto 8 Muu kalusto 5 Muut pitkävaikutteiset menot 10
Kirjanpidossa tehdyt p o isto t (EVL) Rakennuksista ja rakennelmista Tekniikan koneista ja kalustosta Muista koneista ja kalustosta Muista pitkävaikutteisista menoista
1990/91 Mmk
1989/90 Mmk
25,2 125,3 33,7 8,1
24,9 114,6 29,4 7,4
192,3
176,3
Kirjanpidossa tehtyjen poistojen ja suunnitelm an m ukaisten p oistojen erotus Kirjanpidossa tehdyt poistot 192,3 Suunnitelman mukaiset poistot 181,4 Suunnitelman ylittävät poistot Tehtyjen ja suunnitelm an m ukaisten p oistojen kertynyt erotus Rakennukset ja rakennelmat Tekniikan koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot
176,3 173,8
10,9
2,5
234,4 300,8 15,1 10,9
232,2 293,5 15,6 9,6
561,2
550,9
T aseen
l iit e t ie d o t
Vastaavaa Rahoitusomaisuus Raholtussaamiset ovat lyhytaikaisia pankkisijoltuksia. Lainasaamiset ovat vakautettu vaihtovelkakirjalaina O y Kolmostelevisio Ab:lle sekä saamatta oleva osuus kiinteistöjen myynnin kauppahinnasta. Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet ovat sekä ohjelmatoiminnalle että tekniselle toiminnalle keskitetysti varastoihin hankitut aineet ja tarvikkeet. Ohjelmavalmisteet ovat ostettujen kotimaisten elokuvien esitysoikeuksia. Käyttöomaisuus Hankintaennakot Tasearvo tilikauden alussa Muutos Keskeneräinen käyttöomaisuus Tasearvo tilikauden alussa Muutos Tontit ja maa-alueet Tasearvo tilikauden alussa Lisäykset Rakennukset ja rakennelmat Tasearvo tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Katettu investointivarauksella Katettu valtion ym. avustuksilla Poistot Tekniikan koneet ja kalusto Tasearvo tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Katettu investointivarauksella Katettu valtion ym. avustuksilla Poistot Muut koneet ja kalusto Tasearvo tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Katettu investointivarauksella Katettu valtion ym. avustuksilla Poistot Osakkeet ja osuudet Tasearvo tilikauden alussa Lisäykset Vähennykset Muut pitkävaikutteiset menot Tasearvo tilikauden alussa Lisäykset Poistot
1990/91 Mmk
1989/90 Mmk
11,2 8,0
2,9 8,3
3,2
, 11,2
112,2 205,6
71,1 41,1
317,8
112,2
5,8 3,8
3,7 2,1
9,6
5,8
235,7 31,0 — 0,4 4,6 25,2
247,9 15,6 — — 2,9 24,9
236,5
235,7
267,4 158,0 0,8 ■— 6,6 125,3
288,8 99,8 1,4 — 5,2 114,6
292,7
267,4
73,4 45,4 0,7 0,1 — 33,7
64,0 39,2 0,4 — — 29,4
84,3
73,4
5,4 0,2 —
9,8 0,1 4,5
5,6
5,4
19,9 9,4 8,1
20,3 7,0 7,4
21,2
19,9
-
Vastattavaa Muut siirtovelat Muut siirtovelat ovat lähinnä palkkamenojen, sosiaalimenojen ja ohjelmansiirtokustannusten jaksotusta, sekä lomapalkka-ja lomakorvausvelkaa. Vuosilomapalkkojen ja kor vausten siirtovelka sosiaaliturva- ym. maksuineen on 162,5 Mmk (149,7 Mmk).
1990/91 Mmk
1989/90 Mmk
2,5
4,3
Muut pitkäaikaiset velat Muut pitkäaikaiset velat ovat kuntien aluekeskusten rakentamista varten myöntämiä lainoja
Varaukset Investointivarausta on käytetty 0,5 Mmk Pasilan työmaakeskukseen. Varastovaraus on 10 % (31.5.1990 30 % ) aineista ja tarvikkeista. Oma pääoma Sidottu oma pääoma Osakepääoma
46,8
46.8
Vararahasto 1.6. Siirto ylijäämästä
59,5 0,5
58,0 1.5
31.5.
60,0
59,5
Uudisrakennusrahasto 1.6. Siirto ylijäämästä
45,3 0,5
43.8 1.5
31.5.
45,8
45,3
30,0 21
30,0
31.5.
30,0
30,0
Ylijäämäjäännös edellisiltä tilikausilta 1.6. Siirto rahastoihin Tilikauden tulos
49,6 - ___6J5
48.5 3.0 4.1
42,1
49.6
Lunastetut omat osakkeet: 105 kpl ä 10,— yhteensä 1050,— mk Vapaa oma pääoma Käyttörahasto 1.6. Siirto ylijäämästä
Ylijäämäjäännös 31.5.
1,0
V
astuu t
Eläkesäätiön vastuuvajaus oli 31.12.1990 141,1 Mmk (oltuaan 31.12.1989 119,5 Mmk). Vastuuvajauksen kasvu on mukana tilikauden 1990/91 kuluissa. Lisäksi yhtiön omalla vastuulla on eläkesitoumuksia 31.5.1991 13,4 Mmk (31.5.1990 10,5 Mmk). Eläketurvakeskukselle luottovakuutusten vastavakuudeksi pantatut kiinnevelkakirjat 25,0 Mmk.
O
m is t e t u t t o is t e n
y h t iö id e n
Osakkeiden luku määrä kpl
O y Kolmostelevisio Ab M TV O y Vakuutusosakeyhtiö Sampo Radio- ja tv-tekniikan tutkimus O y Helsingin Puhelinyhdistys Muut osakkeet ja osuudet
31.5.1991
o s a k k e e t ja o s u u d e t
3 000 913 3 132 20
Osakkeiden omis tussuhde
20,0 2,1 <0,1 20,0
Osakkeiden nimel lisarvo 1 000 mk
Osakkeiden kirjan pitoarvo 1 000 mk
3 000 457 63 20
3 000 476 286 20 654 1 167
% % % %
Osakkeet ja osuudet yhteensä
5 603
Kotimaisten osakkeiden ja osuuksien verotusarvot yhteensä ovat 5 569 184,10 mk. Kiin teistöjen verotusarvoja ei yhtiön verovapauden vuoksi ole määritelty.
H
a l l it u k s e n
e s it y s
Tilikauden 1990/91 tulos osoittaa alijäämää 6 533 459,45 mk. Edellisten tilikausien ylijäämä on 48 550 281,51 mk. Hallitus esittää, että — alijäämä siirretään ylijäämätilin vähennykseksi — edellisten tilikausien ylijäämästä siirretään erilliseen vakuutusrahastoon 5 000 000,00 mk ja että — ylijäämätilille jätetään 37 016 822,06 mk.
Helsingissä 29. päivänä elokuuta 1991 Reino Paasilinna
Jouni Mykkänen
Arne VVessberg
Tapio Siikala
Bengt Bergman
Olli Alho
Aarno Kaila
TILINTARKASTUSKERTOMUS
O
lem m e tarkastaneet O y. Yleisradio Ab:n tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tilikaudelta 1.6.1990 — 31.5.1991
hyvän tilintarkastustavan edellyttäm ässä laajuudessa. Tilinpäätös, joka osoittaa 6 533 459,45 m arkan alijääm ää, on laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti. Pu o llam m e tuloslaskelm an ja taseen vahvistam ista, ylijääm än käyttämistä hallituksen to im in ta kertomuksessa esittämällä tavalla ja vastu uvapauden m yöntäm istä hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toim itusjohtajalle tarkastam altam m e tilikaudelta.
Helsingissä 19. päivänä syyskuuta 1991
/ Jaakko Pajula lakit.lis.
25
HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO
Oy. Yleisradio Ab:n hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt yhtiön tili kauden 1.6.1990 — 31.5.1991 tilinpäätöstä ja tilin tarkastuskertomusta. Hallintoneuvosto esittää lausuntonaan vuoden 1991 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tuloslaskelma ja tase tilikaudelta 1.6.1990 — 31.5.1991 vahviste taan sekä yhtyy hallituksen esitykseen alijäämän käytöstä.
Helsingissä lokakuun 11. päivänä 1991
Seppo Niemelä Liisa Jaakonsaari Heli Astala Antero Jyränki Per Henrik Nyman Leea Hiltunen Maria Kaisa Aula
Teppo Turkki Jukka Koivisto Jari Erholm Markku Laukkanen Markku Lehtosaari Erja Tikka
HALLINTOELIMET
H
a l l in t o n e u v o s t o
15.4.91
a sti
Kansanedustaja Mauri Pekkarinen, puheenjohtaja Puoluesihteeri Ulpu Iivari, varapuheenjohtaja Kansanedustaja Heli Astala Valtiotieteen maisteri Jari Erholm Pääministerin sihteeri Jarmo Heiniö Kansanedustaja Liisa Jaakonsaari Professori Antero Jyränki Kansanedustaja Riitta Järvisalo Kansanedustaja Pentti Lahti-Nuuttila Kansanedustaja Ritva Laurila Kansanedustaja Markku Lehtosaari Päätoimittaja Seppo Niemelä Kansanedustaja Mats Nyby Kansanedustaja Per-Henrik Nyman Kansanedustaja Tellervo Renko Kansanedustaja Heikki Riihijärvi Kansanedustaja Eva-Riitta Siitonen Kansanedustaja Jouko Skinnari Kansanedustaja Martti Tiuri Kansanedustaja Sakari Valli Kansanedustaja Marjatta Väänänen Liikenneministeriön edustaja Kansliapäällikkö Juhani Korpela Hallitusneuvos Liisa Holamo, varamies Henkilökunnan edustajat Toimittaja Jouko Blomberg Työsuojeluassistentti Keijo Rönö
H
a l l in t o n e u v o s t o
16.4.1991
Toiminnanjohtaja Seppo Niemelä, puheenjohtaja 24.5. alkaen Kansanedustaja Heli Astala Kansanedustaja Maria Kaisa Aula 14.5.1991 alkaen Valtiot.maisteri Jarl Erholm Kansanedustaja Leea Hiltunen Puoluesihteeri Ulpu Iivari Kansanedustaja Liisa Jaakonsaari Professori Antero Jyränki Tiedotuspäällikkö Jukka Koivisto Kansanedustaja Pentti Lahti-Nuuttila Kansanedustaja Markku Laukkanen Kansanedustaja Ritva Laurila Kansanedustaja Markku Lehtosaari Kansanedustaja Mats Nyby Kaupunginjohtaja Per-Henrik Nyman Kansanedustaja Mauri Pekkarinen 7.5.1991 asti Rehtori Tellervo Renko Kansanedustaja Jouko Skinnari Puoluesihteeri Erja Tikka Kansanedustaja Martti Tiuri Toimittaja Teppo Turkki Kansanedustaja Päivi Varpasuo Liikenneministeriön edustaja Kansliapäällikkö Juhani Korpela Hallitusneuvos Liisa Holamo, varamies
Hallintoneuvoston sihteeri Pääsihteeri Jyrki Pakarinen
Henkilökunnan edustajat Toimitussihteeri Pekka Laine Työsuojeluassistentti Keijo Rönö
H
T
a l l it u s
Pääjohtaja Reino Paasilinna, puheenjohtaja Resurssijohtaja Jouni Mykkänen, varapääjohtaja Radion johtaja Olli Alho Alue- ja uutlsjohtaja Tapio Siikala TV 1:n johtaja Aarno Kaila TV 2:n johtaja Arne VVessberg Ruotsinkielisen yksikön johtaja Bengt Bergman Hallituksen sihteeri Pääsihteeri Jyrki Pakarinen
a lka en
il in t a r k a s t a ja t
Pääjohtaja Jaakko Pajula Varatuomari Jukka Mikkola Ekonomi Heikki Koskelainen (KHT) Tarkastusneuvos Erkki Mäki-Ranta (HTM), valtiontalouden tarkastusviraston edustaja Varamiehet Apulaisosastopäällikkö Vesa Palonen Ekonomi Markku Pajunen (KHT) Toimistopäällikkö Eero Hjorth, valtiontalouden tarkastusviraston edustaja
Rad
io n
o h je l m a n e u v o s t o
Toimitusjohtaja Jukka Juusela, puheenjohtaja Rehtori Jukka Siren, varapuheenjohtaja Puheenjohtaja Tuulikki Karjalainen Tiedotussihteeri Tapani Katila Järjestösihteeri Timo Kuoppala Opintosihteeri Ulla Murtonen Tiedotuspäällikkö Martti Mäkinen Oik. kand. Ilkka Oksala Tiedotussihteeri Perttu Rastas Kansanedustaja Mirja Ryynänen Tiedotuspäällikkö Kari Räisänen Rehtori Seppo Saherma Toiminnanjohtaja Jouko Savolainen Ohjelmaneuvoston sihteeri Soili Hermunen
R
u o t s in k ie l in e n
o h je l m a n e u v o s t o
Kauppat.maist. Rachel Nygärd-Taxell, puheenjohtaja Jaostosihteeri Ulf Lindström, varapuheenjohtaja Yksityisyrittäjä Marianne Carlson Fil. lis. Ann-Mari Häggman Perhepäivähoitaja Ulla-Britt Koskimäki Liittosihteeri Viveca Lahti Sosionomi Christina Lindblad Maanviljelijä Bo-Göran Lindh Ent. kaupunginsihteeri Lars Lindqvist Opiskelija Rabbe Sandelin Ekonomi Kate Suominen Rehtori Sten Westerholm Kunnansihteeri Gösta Willm an Ohjelmaneuvoston sihteeri Mona Selenius
T
e l e v is io n
o h je l m a n e u v o s t o
Toiminnanjohtaja Erkki Mäkelä, puheenjohtaja Toimittaja Hilkka Vuori, varapuheenjohtaja Kauppat. maist. Harri Hiltunen Oikeusneuvosmies Annamaija Juusela Kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto Hallintojohtaja Risto Ruohonen Farmaseutti Sisko Ruokola Tiedotussihteeri Anna-Liisa Sirjamo Toimittaja Marja Sjöberg Toimitussihteeri Reima Tylli Fil. maist. Meri Vennamo Toiminnanjohtaja Leena Vihola Pääministerin sihteeri Jussi Yli-Lahti Ohjelmaneuvoston sihteeri Soili Hermunen
ORGANISAATIO
HALLITUS PÄÄJOHTAJA
RESURSSI YKSI KKO 1366 Talous
Keskuskanslia 59 Kehitystoiminta 56
Tekninen jaosto
Tiedotustoiminta 30
Henkilöstö Tietohallinto
RADIOYKSIKKÖ 347
I I I
Palvelutoiminta
ALUE- JA I U U T IS Y K S IK K ö I 943 I
TV 1
TV 2
I
1120
530
I
Henkilöstö talousarvion 1991/92 mukaan yhteensä 4776
Tänään iltapäivällä -ohjelma saavutti täysi-ikäisyyden iloisesti tanssahdellen eli täytti 20 vuotta 1.6.1990.
RU O TSIN KIELI NEN YKSIKKÖ 325
□ Pitkä lounas. □ Kirjeitä Transsilvaniasta Suomeen.
Kuva Museovirasto. □ Radioateljee: Wittgensteinin Wien
(Yleisradion sivistyspalkinto). Kuva Jouko Leskelä. □ Saatana saapuu Moskovaan. □ Mänadens dokument: Chettot i Venedig (Prix Futura päivädokumenttien sarjassa). □ Maigrct ja hänen vainajansa. D>
30
RADIOTOIMINTA
R a d io y k s ik k ö Suomenkielinen radiotoiminta järjestet tiin uudelleen kolmelle kanavalle 1.6.1990 alkaen. Radioyksikön vastuulle tulivat 1-verkossa toimiva Ylen ykkönen ja 2-verkkoon perustettu uusi radioka nava Radiomafia. Ylen ykkösen ohjelma-aika oli tilikaudella 6 158 tuntia ja Radiomafian 8 433 tuntia. Kanavilla lä hetettiin myös alue- ja uutisyksikön tuottamia uutislähetyksiä sekä kanavalainoina että Radiomafialle varta vasten tuotettuina omina uutisina. Osa yksik köön kuuluvan radioteatterin tuotan nosta lähetettiin Radio Suomen kana valla. Yhteensä radioyksikkö lähetti oh jelmaa 14 421 tuntia. Kanavauudistuksen periaatteiden mukaisesti Ylen ykkönen on perintei nen kulttuurikanava, jonka musiikki on klassista musiikkia. Musiikin osuus oh jelmistosta on yli 60 % . Ohjelmisto koostuu klassisen musiikin lisäksi kor keatasoisista puhe-ja dokumenttiohjel mista ja radioteatterin tuotannosta. Ra diom afiasta luotiin nuorille ja nuoreh kolle aikuisväestölle suunnattu populaarikulttuurikanava. Monipuolinen po pulaarimusiikki on kanavan keskeinen ohjelmaelementti — musiikin osuus oh jelmistosta on vajaat 70 % . Radiomafi an toimintatapa on uudenlainen: kevyt ja matala organisaatio koostuu kymme nestä tuotantoryhmästä, joilla on lähetysaikaan sidottu kokonaisvastuu toi minnastaan. Kuuntelututkimusten valossa kanavajakoa voidaan pitää onnistuneena. Vaa tiville kuuntelijoille suunnattu Ylen yk könen säilytti asemansa uudessa tilan teessa. Sen tavoittavuus verrattuna mui hin vastaaviin eurooppalaisiin radioka naviin oli korkea; läpi vuoden kanava tavoitti päivittäin viidenneksen tutkitus ta väestöstä. Keskimääräinen kuunteluaika oli päivittäin runsaat 20 minuuttia. Radiomafian päivittäinen tavoittavuus omassa kohderyhmässään, 15—34 -vuotiaassa väestössä, pysytteli kauden aikana tasaisesti vajaassa kolmannek sessa; maaliskuussa 1991 tavoittavuus oli 32 % kohderyhmästä. Päivittäinen kuunteluapa lisääntyi kohderyhmässä kauden aikana selvästi. Se nousi elo kuun 30 minuutista maaliskuussa 49 minuuttiin.
Ylen ykkösen ohjelmisto, joka on suunnattu monille erityisryhmille, tar jottiin selkeän ja pysyvän lähetyskaavion puitteissa. Kauden lopussa, maalis kuusta toukokuuhun, ohjelmarakennetta muutettiin uudella kokeilulla, Pit källä lounaalla. Arki-iItapäivien pitkissä suorissa lähetyksissä yhdistettiin puhet ta ja klassista musiikkia osasto- ja toimitusrajat ylittäen. Kokeiluun osallistuivat Ylen ykkösen puhetoimitukset ja mu siikkiosasto. Nopeasti muuttuva Eurooppa oli Ylen ykkösen keskeisiä teemoja. Ylen ykkö seen sijoitettiin myös yhtiötasoinen taide- ja kulttuuriprojekti, jonka oh jelmatuotanto keskittyy eurooppalai sen kulttuurin ja ajattelun muotoutu miseen. 1-verkon uudistuminen muutti myös musiikkiohjelmien tarjontaa. Perinteis ten klassisen, hengellisen ja kansanmu siikin rinnalle tulivat myös etninen mu siikki, viihdemusiikki ja jazz. Radiomafian ohjelmistoa sävyttivät runsaan musiikkitarjonnan ja ajan ilmi öitä tarkastelevien päivittäisten lähetys ten lisäksi myös syventävät puheohjel mat ja vaativa, kokeileva radioilmaisu. Huumori oli yhteinen nimittäjä koko ohjelmistolle. Päivittäinen ohjelmisto rakentui vakaan perusrungon varaan. Arki-i Itäisin kanavalla lähetettiin musii kin erikoisohjelmia ja pienryhmille suunnattuja lähetyksiä. Elokuussa kana valla käynnistettiin klassisen musiikin tauoton yöradio, jonka musiikki koostui arvostetuista klassikkoesityksistä.
A
l u e - ja
taisin oli aluelähetyksille varattu koko aamupäivä klo 7.55—12.45. Kaikkiin aikablokkeihin sisältyi valtakunnallisia uutis- ja tiedotuslähetyksiä. Suomenkie listä alueradio-ohjelmaa lähetettiin yh teensä 28 615 tuntia. Saamenkielistä ohjelmaa lähetettiin Ylä-Lapissa 570 tuntia. U utistoim inta pohjautui tasatuntiseen rytmiin: klo 6—24 oli Radio Suomessa uutislähetys aina täydeltä tunnilta, li säksi aamun ensimmäinen uutislähetys klo 5.30 ja Päivän peili klo 17.30. Uutis lähetyksistä tuotti Suomen Tietotoimis to klo 9, 13, 19 ja 22 lähetykset. Suurten kansainvälisten ja kotimais ten uutistapahtumien yhteydessä Radio Suomen merkitys vahvana uutis- ja ajankohtaisvälineenä korostui. Tällaisia olivat mm. Kuwaitin miehitys ja Persian lahden sota, suurvaltajohtajien huippu tapaaminen Helsingissä, Saksan yhdis tyminen, Baltian tapahtumat ja kevään 1991 eduskuntavaalit. Radio Suomen verkossa lähetettiin valtakunnallista ohjelmaa yhteensä 6 743 tuntia, josta 173 tuntia STT:n uuti sia ja 20 tuntia radioyksikön tuottamaa kuunnelmaohjelmaa. Alue-ja uutisyksi kön omista ohjelmista tuotti 785 tuntia radion uutistoimitus ja 5 764 tuntia val takunnallinen radiotoiminta.
u u t is y k s ik k ö
Radio Suom i aloitti lähetyksensä 3verkon taajuuksilla tilikauden alkaessa ja nousi nopeasti maan johtavaksi ra dioverkoksi. Radio Suomi tavoitti tili kauden aikana tehdyissä valtakunnalli sissa yleisötutkimuksissa joka kerta noin 50 % yli 25-vuotiaista suomalaisista. Verkon ohjelmaorganisaatio jakautui aluetoimintaan, uutistoimintaan sekä valtakunnalliseen radiotoimintaan. A luelä he tyksille varattiin arkisin aikaa klo 5.55-10.00, 11.30-12.45 sekä 14.55—18.35 välillä; tiistai-iltaisin jatket tiin aluelähetyksiä klo 19.40 asti. Lauan
31
TELEVISIOTOIM INTA
Tv i Maailmantapahtumien nopeat muutok set ja sotilaalliset kriisit merkitsivät vil kasta toimintavuotta erityisesti uutis- ja ajankohtaistoimituksissa. Suurvaltajoh tajien huippukokous Helsingissä syys kuussa 1990, Baltian kriisi ja Persianlah den sota sekä eduskuntavaalit ja nope asti vaikeutuva taloudellinen tilanne kotimaassa aiheuttivat poikkeuksellisen kovan työpaineen. Ylimääräisiä uutis-ja ajankohtaislähetyksiä tehtiin ennätysmäärä. Yleisradion hallituksen aloit teesta käynnistetty Eurooppa-projekti aloitti lähetykset vuoden 1991 alussa. Myös urheiluvuosi oli tavattoman runsas. Kesällä 1990 lähetettiin useita kymmeniä tunteja ohjelmaa jalkapallon MM-kisoista Roomasta. Joulun alla TV 1:n tuotantoryhmä osallistui AIbertviIlen esikisojen tuottamiseen ja urheilutoimitus vastasi kansallisten kilpailujen välittämisen lisäksi ampumahiihdon ja jääpallon MM-kisojen televisioinnista sekä osallistui yhdessä TV 2:n kanssa jääkiekon MM-kisojen tuottamiseen. Näistä suurtapahtumista — ja yhtiön säästötoimenpiteistä — huolimatta pys tyttiin myös yksikön muut ohjelmasuunnitelmat toteuttamaan suunnitel lussa laajuudessa. Asia- ja opetusohjel missa olivat esillä sekä nykypäivä että lähihistoria. Vaikeuksiin joutuneiden nuorten elämää käsittelevä ohjelmasar ja Kadotetut lapset herätti runsaasti kes kustelua sekä ammatti-ihmisten että suuren yleisön keskuudessa. Välirauha, jatkosota ja karjalainen väestö olivat esillä useissa ohjelmissa ja ohjelmasar joissa. Itä-Euroopan muuttuvasta tilan teesta tehtiin dokumenttiohjelmia. Ympäristö- ja kuluttaja-asioille omistet tiin entistä enemmän ohjelma-aikaa. Kulttuurin ajankohtaistarjontaa vahvis tettiin. Myös kulttuuridokumentteja oli runsaasti tarjolla, mm. henkilökuvat U l rika Hallbergista ja Arvo Pärtistä. Kie lenopetuksen painopisteenä oli espan jan kieli. Nuorelle aikuisyleisölle ohjelmia tuottavan Mediakomppanian ohjelmat tasapainoilivat usein asian ja viihteen rajamailla. Rockhenkilökuvat esittelivät nuoria suomenkielisiä lauluntekijöitä ja dokumenttitarjonnan aiheina olivat
monet polttavat yhteiskunnalliset ja eettiset kysymykset kuten vallankäyttö, ydinvoima, ekoterrorismi sekä totaalikieltäytyjien nälkälakko. Viihdetarjonnassa painottuivat toi saalta talk show -tyyppiset ohjelmat, toisaalta musiikkiviihde ja sketsisarjat. Toimintavuoden mittavin viihdesarja Uhkapeli sekä Lapinlahden lintujen sketsisarja Maailman kahdeksan ihmet tä puhuttivat sekä lehdistöä että yleisöä. Teatteriohjelmistossa olivat näkyvästi esillä uudet, nuoret tekijät. Kesällä 1990 nähtiin kotimaisia ja ulkomaisia eloku va- ja teatteriopiskelijoiden esityksiä. Rosa Liksomin teksteihin pohjautuivat sekä monologisarja Tyhjän tien paratii sit että EBUn käsikirjoituskilpailussa menestynyt road movie Missä on suuri Pohjoinen. Toimintavuoden merkittävin ensi-ilta Axel perustui Bo Carpelanin sa mannimiseen romaaniin. Reijo Kelan raikkaat tanssihappeningit Ilmarin kyn nös ja Cityman ilahduttivat tanssitaiteen ystäviä. Lastenohjelmatarjonta kasvoi merkit tävästi edellisvuodesta. Pikkulapsille ja pienille kouluikäisille oli ohjelmaa talvi kauden kaikkina päivinä lähes tunti. Näytelmätarjonnasta mainittakoon omatuotantoiset sarjat Pirunnyrkki ja Tiina. Ehdottomaksi suosikiksi lasten keskuudessa nousi Jules Vernen romaa niin pohjautuva espanjalainen animaa tiosarja Matka maailman ympäri. Ulkomaisen tarjonnan merkittävim mäksi ohjelmaksi muodostui Krzysztof Kieslowskin Kymmenen käskyä, sarja aikamme moraalisia tarinoita. Danten Helvettiin perustuva Peter Greenawayn sarja TV-Dante uudisti rajusti television ilmaisukieltä. Rocktori ja Tina Turnerin sekä Madonnan konsertit hankittiin eri tyisesti nuorta yleisöä ajatellen. Elokuvaohjelmiston suosikeiksi nousivat uudet kotimaiset elokuvat: Matti Kassi lan Ihmiselon ihanuus ja kurjuus, Pekka Parikan Pohjanmaa ja Ville Mäkelän Lain ulkopuolella. Yksikön ohjelmat menestyivät hyvin sekä yleisötavoitteissaan että kansallisis sa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Yleisö käytti kolmanneksen television katseluajastaan TV 1:n ohjelmien seuraami
seen. Katseluosuus pysyi ennallaan huolimatta TV 3:n levikin kasvusta. H y vä yleisötulos johtuu osaksi runsaasta urheilutarjonnasta ja yleisöä kiinnosta vista maailmantapahtumista, mutta myös yksikön "norm aalitarjonta" näytti keränneen katsojia. Tunnustusta tuli myös alan katselmuksissa ja kilpailuissa. Vesa Toijosen ohjelma Irakilainen sana kirja sai Monte Carlon uutis- ja ajankohtaisfestivaaleiIla uutissarjan ensimmäi sen palkinnon ^Erkki Määttäsen Carelia Cocktail-ohjelmalle annettiin Housto nin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla erikoismaininta ja kunniakirja doku menttielokuvien sarjassa, Tarja Stranden sai EBUn opetusohjelmakilpailussa kunniamaininnan sarjan Taiteen laita osasta Lucy ja linkkitorni. Urheilutoimi tuksen dokumentille keihäskarnevaaleista myönnettiin toinen palkinto Lau sannessa. Ampumahiihdon MMkilpailujen televisiointi sai tunnustusta Jugoslaviassa Portorozissa. Otos jänik sen juoksusta voitti ensimmäisen pal kinnon sarjassa "urheilun hauskuuksia ja erikoisuuksia". Kotimaisista palkinnoista mainitta koon seuraavat: Tanssiohjelman Heitto neljään suuntaan -työryhmälle myön nettiin valtion elokuvataidepalkinto. Kunnon Kino -sarjaan kuuluvan tv-elokuvan Elokuu 1943 ohjaajalle Veikko Aaltoselle myönnettiin niinikään valtion elokuvapalkinto. JääpalloiIuIiitto palkit si Teksti-tv:n "vuoden tiedotusvälinee nä". Viihdekilpailu Venla-gaalassa pal kittiin parhaana näytelmällisenä viihde ohjelmana Maailman kahdeksan ihmet tä ja kategoriassa muu viihde nuorille aikuisille suunnattu sarja Totuuden het ki. Telvis-kiIpaiIussa arvostettiin M aail man kahdeksaa ihmettä parhaana viih deohjelmana, Uhkapeliä parhaana kes kusteluohjelmana sekä Lentävää hol lantilaista parhaana musiikkiohjelma na. Ohjelmahankinnan lähettämä, Heikki Tapio Partasen ohjaama doku menttielokuva Kosketus sai syöpäjärjestöjen palkinnon — ja TV 1 kunniakirjan syöpää koskevasta ansiokkaasta tiedot tamisesta. Valmistautuminen vuonna 1993 käynnistyvään televisiouudistukseen
□ □ □ □ □ □
34
Mediakomppania: Uni ekoterrorista. Maailman kahdeksan ihmettä. Uhkapeli. Narrin nauru. Pakanamaan kartta. Autovaras.
TV-LÄHETYKSET Ohjelmayksikkö
aloitettiin. Vuoden 1993 alusta tapahtu vaa oman tuotannon lisäystä valmiste lemaan perustettiin Pro fiktio -tuotanto ryhmä, joka uusien ohjelmaideoiden li säksi kehittelee myös uusia tuotantota poja. Yksikkö osallistui kesällä 1990 HDTVkokeiluun. Savonlinnan oopperajuhlilta tuotettiin puolen tunnin ohjelma, jossa HDTV:n teknisten ominaisuuksien li säksi tutkittiin HDTV:n ilmaisumahdol lisuuksia. Yksikön ohjelmaorganisaation uudis tamistyö saatiin päätökseen toiminta vuoden loppuun mennessä. Ohjelmaorganisaatio jakaantuu kahteen oh jelmia tuottavaan osastoon: uutis- ja ajankohtaistoiminnan sekä ohjelmatoi minnan osastoihin. Uutis- ja ajankoh taistoiminnassa on edelleen kolme ohjelmalinjaa: uutis- ja ajankohtaislinja, urheilulinja ja teksti-tv-linja. Ohjelma toiminnassa ohjelmalinjoja on neljä: taideohjelmien linja, asiaohjelmien lin ja, opetusohjelmien linja ja lastenohjel mien linja. Varsinaisesta ohjelmatuo tannosta vastaavat tuottajat. Ohjelmis to-osasto vastaa ohjelmistosuunnittelus ta, tiedotustoiminnasta, vierastuotantoisten ohjelmien hankinnasta, lähetys toiminnasta sekä tv-arkistosta.
Tv 2 Toimintavuosi oli TV 2:lle merkkivuosi. Loppuvuodesta 1990 vietettiin TV 2:n 25-vuotisjuhlia ja keväällä henkilökun tayhdistys YTHY juhli samoissa mer keissä. Teatteritoimituksen 25-vuotisjuhlinnan merkkitapaus oli Huojuva ta lo. Näytelmäsarjan ohjaaja Eija-Elina Bergholm palkittiin yhdessä pääosan esittäjien Sara Paavolaisen ja Kari Heis kasen kanssa valtion elokuvataiteen palkinnolla ja Yleisradion sivistyspalkinnolla. Sivistyspalkinnon sai myös ohjel man design-ryhmä. Ohjelma palkittiin Telvis-patsaalla ja työryhmälle myön nettiin vielä Jussi-kunniakirja. Tohlopin käytäville pystytetty Antero Tenhusen laaja valokuvanäyttely kuvasi teatteritoimituksen ja samalla TV 2:n historiaa.
1-verkko h
2-verkko h
Yhteensä h
TV 1 TV 2 FST Alue
2 519 411 —
89 1 799 341 35
2 609 1 799 752 35
YLE yhteensä Teksti-TV MTV:n lähetyksiä YLEn ohjelmavälit
2 931 52 586 202
2 264 1 531 135
5 195 53 1 117 337
Lähetykset yhteensä
3 770
2 931
6 702
55 54 20
53 47 15
54 51 18
Kotimaisuusaste % Oma- ja yhteistuot. % Uusintoja % Vaikean rahoitustilanteen vuoksi ohjelmistosuunnitelmia jouduttiin kesken kauden tarkistamaan. Asiaohjelmistossa mm. Patakakkosen ja Liikennesol mun tuotanto keskeytettiin. Yksikkö aloitti valmistautumisen vuo den 1993 televisiouudistukseen. Ohjelmaorganisaatio uudistettiin niin, että jatkossa TV 2:n ohjelma-alueet ovat seuraavat: ajankohtaisohjelmat, asiaoh jelmat, teatteriohjelmat, viihdeohjel mat, urheiluohjelmat ja lastenohjelmat. Ohjelmahankinta keskittyy kansainväli seen ohjelmahankintaan. Toimeksiantopohjaisesti toimivat yksikön pääohjaaja ja dokumenttiohjelmien tuottaja. Televisiouudistukseen valmistauduttiin lisäksi ennakkohankinnoilla ja käynnis tämällä ohjelmaprojekteja mm. Metsolat-draamasarjan tuotanto. Toimintakautena jääkiekon MM-kilpailut järjestettiin Suomessa ja televisiointivastuu oli TV 2:n urheilutoimituk sella. Viihdetoimituksen draamaohjelmista Neil Hardvvickin Pakanamaan kartta poikkesi edukseen tavanomaisis ta sarjanäytelmistä. Kuusiosainen SFtarina otti yleisön haltuunsa kertomalla Suomen Filmiteollisuuden ja T. J. Sär kän vaiheista. Musiikkiviihteessä jatkoi vat mm. ohjelmat Taikka rahat takaisin varttuneelle väelle ja Rockstop nuori solle. Teatterimusiikissa käynnistyi yh teistyö uuden Tampere-talon kanssa, josta välitettiin mm. ooppera Boris G o dunov. Lastenohjelmissa Pikku Kakko sen näyttely 2222 jatkoi kiertuettaan ympäri Suomea. Ulkomaisista asiaoh jelmista mainittakoon tiedesarja Päätty mätön matka ja Siperiaa kuvannut Napajää murtuu. Kiinan keskustelevision Viimeinen keisari esitettiin mittavana epookkisarjana.
—
Ajankohtaistoimituksen ohjelmistos sa näkyivät erityisesti Persianlahden so ta ja eduskuntavaaleihin liittyvät asiat. Reportaasiohjelmissa käsiteltiin mm. ikääntymisen teemaa otsikolla Tulevat vuotemme. Yhteistuotanto-ohjelmissa filosofi Esa Saarinen ruoti suomalaista työelämää ohjelmasarjassa Muutosteki jät. Risto Astikainen kertoi värikkäästi teknologian ja arkielämän muutoksesta ohjelmasarjassa Kolme kertomusta ke hityksestä. Alueohjelmien runsaasta do kumenttituotannosta mainittakoon So kea erakko ja Ouran saaristoa kuvaava Ouran vuodenajat. Palveluohjelmissa yleisön suosima Po liisi -TV myötävaikutti usean ratkaisemattoman rikostapauk sen selvittämiseen. Huojuvan talon lisäksi TV 2:n ohjel mat saivat runsaasti huomionosoituk sia. Viihdetoimituksen tv-novelli Työn orja ja musiikkisarja Jalat alta palkittiin kotimaisen tv-viihdeohjelmien kilpai lussa. Ohjelma Tulilinjalla Hector voitti Katso-lehden raadin äänestyksen vuo den parhaasta tv-ohjelmasta. Yleisradion koulutusrahaston kunnia maininnan saivat Risto Astikainen oh jelmasarjasta Muutoksen tuulet ja Paa vo Kähkölä ohjelmasta Kotomaamme ja sen ystävälliset äidinkasvot. Pirkko Vallinojan ohjelma Muistopatsaani on unohdus sijoittui Tehds-kilpai luissa do kumenttiohjelmien sarjassa toiseksi. Yhteistuotannoissa Suomen Luontoelokuvaajat valitsi ohjelman Vantaan lat voilla vuoden luontoelokuvaksi. Invali diliiton kunniakirja myönnettiin ohjel malle Jukka Remes — tuntemattoman edessä. Tampereen elokuvajuhlilla sai kotimaisessa kilpailussa pääpalkinnon ohjelma Kaksi enoa.
K a t s o t u im m a t YKKÖ SVERKO SSA
o h je l m a t
milj. TV-uutiset 26.12. 2,28 Itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12. 2,06 Lotto 12.1. 1,98 Miss Suomi 1991 (MTV) 14.2. 1,72 Vaalit 91 17.3. 1,68 A-studio 10.1. 1,63 Urheiluruutu 10.1. 1,63 Karpolla on asiaa (MTV) 13.1. 1,63 Vesku Show (MTV) 11.2. 1,59 Syksyn sävel 1990(MTV) 10.10. 1,55 Euroviisut ja Kultainen Nymfi 2.3. 1,55 Lentsu (MTV) 3.12. 1,50 Uuno Turhapuro Kaksoisagentti (MTV) 13.1. 1,46 A-studion 48 tuntia 28.2. 1,46 Mäkihyppyä 1.1. 1,38 Tupla-Uuno (MTV) 20.1. 1,38 Venla-Caala (MTV) 2.2. 1,38 Seppo Hovin seurassa (MTV) 4.2. 1,38 Twin Peaks (MTV) 18.2. 1,38 Eurovision laulukilpailut 4.5. 1,38
R
u o t s in k ie l in e n
R uotsinkielisen radion valtakunnallis ten lähetysten ohjelma-alka oli 6 522 tuntia, 87 tuntia eli 1,3 % enemmän kuin edellisellä kaudella. Valtakunnalliset ohjelmat sai vasta takseen lähetysajasta klo 16.15—17.30 maanantaista perjantaihin ja 9—10 sunnuntai-aamupäivisin. Nämä alueradion aiemmat ns. ikkuna-ajat korvattiin nuo rille ja lapsille suunnatuilla ohjelmilla. Ohjelmatarjontaa leimasivat kansain väliset kriisit, jotka vaativat pidennetty jä uutislähetyksiä. Journalistiset, päiväkohtaisiin tapahtumiin liittyvät ohjelmat lisääntyivät, ja samalla käytettiin yhä useammin hyväksi radion valttia, reaali aikaisia lähetyksiä. Myös kulttuuriohjel missa kokeiltiin onnistuneesti suoria lä hetyksiä pitkien keskusteluohjelmien kohdalla. Paljon huomiota herättänyt uusi ohjelmamuoto oli sarja Skuggboxning. Ohjelmassa, joka lähetettiin eduskunta talon kahvilasta, kannustettiin osanotta jia murtamaan oma poliittinen julkisi vunsa.
Eduskuntavaalit 1991.
36
y k s ik k ö
Erik Ohlsin Fjädern (Sulka) voitti Prix Italian kuunnelmasarjassa 1991.
EBU.n rad ¡ovi i koi la 7.—13. huhtikuu* ta valtakunnallinen radio esitti valikoi man parasta tuotantoaan sekä lähetti Anthony Burgessin ladioviikolle kiijoittaman ja Erik Ohlsin kääntämän kuuni leiman. Toimintavuosi merkitsee virstanpyl västä ruotsinkielisen a lu eohjelm atoim innan kannalta. Kalenterivuoden vaihtuessa kolme viimeistäkin toimitus ta sai oman lähettimen ohjelmatoimin taansa varten, mikä mahdollisti vanho jen valtakunnanradiussa olleiden ¡kkuna-aiknjen lopettamisen Näin ol len alueradio toimi koko kevään ajan omalla kanavallaan. Siksi oli mahdollis ta panostaa ohjelma-ajan lisäämiseenkin. Ruotsinkielistä alueohjelmaa lähe tettiin yhteensä 3 960 tuntia, jossa on li säystä edellisestä kaudesta 92U tuntia eli 23,2 %. FST:n tv-ohjelmatarjonta käsitti toi mintavuonna 1990—91 kaikkiaan 752 tuntia, joista 434 tuntia oli omaa tuo-
tantoa, yhteistuotantoja oli 16 tuntia. Tuonti käsitti 196 tuntia ja uusinnat 106 tuntia. Lisäksi tekstitettiin 335 tuntia ruotsiksi ja suomeksi. Nicam-lähetykset kaksinkertaistettiin 200 tuntiin. Toimintavuotta voi FST:n osalta luon nehtia välivuodeksi. Samalla kun varsi nainen ohjelmatoiminta jatkui totut tuun tapaan, käynnissä oli myös tiivis työ hyvän pohjan luomiseksi niille haas teille, joita tulevaisuus ja lisääntyvä lä hetysaika vuodesta 1993 lähtien tuovat mukanaan. Uutistoimintaa hallitsivat dramaatti set tapahtumat maailmassa ja kotimaas sa. etenkin Persianlahden sota ja Balti an tapahtumat sekä tapahtumat muual lakin maailmassa asettivat tuutistoiminnan voimat koetukselle. Kaikkein dramaattisimpina aikoina lisättiin sekä ra dion että tv:n uutispalveluun lukuisia ylimääräisiä lähetyksiä aina tarpeen mukaan. On ilahduttavaa todeta, että FST on säilyttänyt asemansa taistelussa katseli joista, huolimatta kilpailun kovenemi sesta. Jatkuvien elektronisten mittaus ten perusteella saatujen tietojen mu kaan katsojakunta on erittäin vakaa. Ruotsinkieliset ohjelmat ovat ajoittain kilpailleet menestyksellisesti katsojalu vuillaan suomenkielisen rinnakkaiskanavan ohjelmatarjonnan kanssa. Tämä koskee ennen muuta urheiIulähetyksiämme sekä tiistain dokumentti- ja draamaohjelmia. Myös FST:n suurpanostus, Äke Lindmanin ohjaama Din vredes dag, sai osakseen suuren yleisön arvostuksen ja menestyi hyvin näytel mien kilpailussa. FST pyrkii aktiivisesti tekstittämään ruotsinkielisiä ohjelmia suomeksi palvellakseen siten myös kas vavaa suomenkielistä yleisöä. FST on saanut tunnustusta ohjelmil leen myös Venla- ja Telvis-patsaidpn jaon yhteydessä. Fiktio-osasto osallistui Venla-kilpailun kahteen sarjaan ja me nestyi mainiosti. Tuloksena oli yksi Ven la ja yksi kunniamaininta. Ohjelma Undertecnad: Hector voitti luokkansa ja viimeinen osa ohjelmasta I väntan pä bättre tider sai palkintolautakunnan kunniamaininnan. Leena Vihtonen oli
ohjannut molemmat ohjelmat. Katso-lehden TelviskiIpaiIussa asiatoimitus sai kaksi kulttuurisarjan palkin toa. Charlotta Airas-Ehrnrooth voitti oh jelmallaan Med Poetens partitur ja Bos se v. Willebrand tuli ohjelmallaan Bosses bio kolmanneksi.
K a t s o t u im m a t o h je l m a t KAKKOSVERKOSSA milj. Kymmenen uutiset (MTV) 26.12. 1,98 Ruusun aika (MTV) 30.3. 1,76 Napakymppi (MTV) 29.12. 1,68 Hiihdon MM-kilpailut 10.2. 1,68 Syksyn sävel 1990 (MTV) 20.10. 1,55 Beverly Hills kyttä (MTV) 26.12. 1,38 Ajankohtainen kakkonen 28.8. 1,29 Bill Cosby Show (MTV) 1.9. 1,29 Soitinmenot (MTV) 11.5. 1,25 Kymppitonni (MTV) 6.12. 1,20 Ruutuässä (MTV) 13.11. 1,12 Viikon dokumentti: Miehen tie 26.12.1,12 Matkalaukkukostaja 1.5. 1,12 Koira haudattuna (MTV) 13.11. 1,07 Nuoruuteni savotat 29.12. 1,07
Toistuvista ohjelmista on mukana vain katsotuin lähetys.
TEKNIIKKA
TU O TANTO TEKN IIKKA
J a k e l u t e k n iik k a Ääniradio-ohjelmia lähetetään neljän, osittain viiden ula-asemaverkon kautta ja lisäksi yhdellä pitkäaalto- ja kahdella keskiaaltolähettimellä. Ulkomaille suunnatut lähetykset tapahtuvat Porin lyhytaaltokeskuksen lähetti m iI lä. U la 1-, 2 ja 3-verkkojen kuuluvuusalue kattaa koko maan. Ruotsalaista valtakunnallista ohjelmaa lähettävä ula 4-verkko on kuultavissa kaksikielisellä rannikkoalueella sekä laajalla alueella sisämaassa. Ahvenanmaalla on kuulta vissa kolmos- ja nelosverkkojen ohjel mat sekä lisäksi kolme Ruotsin radion ohjelmaa. Viides osaverkko lähettää ruotsinkielistä alueohjelmaa. Tv-ohjelmia välitetään kahden koko maan peittävän tv-verkon kautta. N äi den näkyvyysalueilla asuu yli 99 % maamme väestöstä. Tv 3-verkko on laa jentunut peittämään Espoon, Turun, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuo pion, Lapuan, Fiskarsin, Pernajan ja Oulun näkyvyysalueet. Lisäksi puhtaas ti Ruotsin television tuottamia ohjelmia välitetään nelosverkossa Espoon, Tu run, Fiskarsin ja Pernajan asemien kautta.
Ohjelmansiirto asemille samoin kuin paluuohjelmien siirto aluekeskuksista tapahtuu oman ääni- ja kuvalinkkiverkoston kautta. Ääniohjelmien välittämi seen on käytössä kaikkiaan 175 ulalähetintä, 3 keski- ja pitkäaaltolähetintä sekä ulkomaanohjelmille 5 lyhytaaltolähetintä. Tv-verkoissa on alilähettimineen yhteensä 394 lähetintä. Erillisiä linkkiasemia on 39 kpl ja linkkiyhteyk sien radiokanavapituus on 35 239 km.
HDTV
TULOSSA
Yle on varautumassa teknisesti ja ohjelmallisesti teräväpiirtotelevi sion, HDTV:n tuloon. Toimintakau della kuvattiin 35 mmm filmitekniikalla Vihan päivät ja Savonlinnassa tuotettiin HDTV-ut-auton avulla Solar Eclipse. Kodintekniikka 90 -näyt telyssä Ylellä oli ElDTV-tekniikkaa näyttävästi esillä. Otteita edellä mai nituista ohjelmista ja Eureka-tuotannosta toistettiin sekä HDTV-teatterissa että näyttelyalueella olleilla te räväpä rtovastaanottimilla. Yle on ollut vuoden 91 alusta jäse nenä EEIG V ISIO N 1250 -yhtymässä, jonka välityksellä on saatavissa HDTV-tuotantokalustoa ohjelmien tekoa ja teräväpärto-tv-esittelyjä var ten. t>
Radion ja television tuotantotoiminta on keskitetty Pasilan toimintakeskuk seen Helsingissä, Tohlopin tv-keskukseen Tampereella ja 22 muulle paikka kunnalle. Tuotantoteknisessä kalustos sa on viime vuosina pyritty lisäämään keveyttä ja liikuteltavuutta, mutta val taosa tuotannosta tapahtuu edelleenkin studioissa ja ulkotuotantoautoja käyt täen. Radio-ohjelmien tuottamista varten oli Helsingissä studioyksiköitä 27 ja aluetoiminnassa 60. Radion ääniautoja oli Helsingissä ja alueilla yhteensä 17. Paikailistoimituksia oli 31. Tv-studioita oli Helsingissä 5, Tampe reella 2 ja aluetoiminnan piirissä 4. Helsingissä oli 5 tv-lähetysyksikköä, joissa osittain voitiin tuottaa myös pie nimuotoisia tv-ohjelmia. Suuria tv-ulkolähetysautoja oli Hel singissä 3 sekä yksi Tampereella ja Vaa sassa. Kevytvideoryhmiä oli tv-toiminnassa yhteensä 37 ja filmiryhmiä 19.
□ Ylen osasto Kodintekniikka 90 -messuilla. Kuva Heikki Oksanen. □ Tv-lähetyskeskuksen äänenkäsittely-yksikkö 4:ssä työstetään
ääneiiisesti vaativia tv-tuotantoja esityskuntoon.
»n rcnrenns\t«i tw
K:......
mmmmammmmmammmmm \
i , SI
f
- :... M ’ i
i
★
★
^ ★
i<
★
1250
*
1
★
★ 1^ ★
*
39
1
-r*
f
l*.
Vuosikertomus on saatavissa suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi (Kansainvälisen osaston toimittama AnnuaI Report). Vuosikertomuksen rinnakkaisjulkaisu, Yleisradion vuosikirja 1990—91, sisältää toiminnan yksiköittäin sekä tilastotietoja. YLE / Tiedotus Kesäk. 2, 00250 Helsinki Puh. (90) 441141 Telefax (90) 4013215 ISSN 0784-6150
