Degrowth — Hyvinvoinnin asialla vai hyvinvointia romuttamassa? Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi SoL Finland - Degrowth 16.8.2011
Haaste: yhdellä maapallolla eläminen ...monikulttuurisesti & monimuotoisesti ...joistakin asioista luopuen & jotakin lisäten
Olemme kohdanneet paradoksin: talouskasvu on sekä välttämätön että mahdoton •
•
Välttämätön, sillä 2-3% talouskasvu tarvitaan jotta työttömyys ei lisäänny ja hyvinvointipalvelujen rahoitus saadaan turvattua (”Kakun on kasvettava, jotta siitä riittää jaettavaa maapallon kasvavalle väestölle”) Mahdoton, sillä talouskasvua ei todennäköisesti saada irtikytkettyä haittavaikutuksistaan riittävällä teholla (ekosysteemin kantokyvyn rajoissa pysyminen)
Perinteinen näkemys taloudesta tuotannon ja kulutuksen kiertona Tuotannon välineet (työ, pääoma, investoinnit)
Kotitaloudet: kulutus
Yritykset: tuotanto
Tuotannon tulokset (tuotteet, palvelut)
Talouden yhteys ekosysteemiin? Ekosysteemi = maapallo Talous Energiaa, materiaa
Tuotannon välineet (työ, pääoma)
Kotitaloudet: kulutus
Yritykset: tuotanto Energiaa, materiaa
Tuotannon tulokset (tuotteet, palvelut)
Ekotehokkuuden ja resurssien käytön matemaattinen yhteys Tuotantoon = käytettyjen resurssien määrä
Ekotehokkuus =
Tuotanto (kpl tuotteita) *
Tuotteeseen käytetyt resurssit Tuote
Tuotteeseen käytetyt resurssit Tuote
BKT = Tuotanto (rahassa mitattuna)
Talouskasvun hiili-intensiivisyys laskee. Hyvä! (Jackson 2009)
Mutta hiilidioksidin kokonaispäästöt nousevat. Ei hyvä!
(Jackson 2009)
Rockström et al. (2009)
Laskuharjoituksia... • Globaali resurssien ylikäyttö nyt 40%. Suomalaisten ylikäyttö nyt 300%. • Globaalin ekotehokkuuden pitäisi siis parantua 29%, Suomen 75%. • Jos tavoitellaan kestävyyttä vuoteen 2050 mennessä, niin ekotehokkuuden pitää lisääntyä makrotasolla laskettuna globaalisti 0,9% ja Suomessa 3,5% joka vuosi. • Otetaan talouskasvu mukaan. Jos tuotanto kasvaa 2% vuodessa eli kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä, ja halutaan vuoteen 2050 mennessä päästä yhden maapallon rajoihin, niin... • Globaalin ekotehokkuuden pitää edistyä noin 2,5% joka vuosi, ja Suomen osalta tarve on noin 5% joka vuosi • Ovatko nämä tehostumisprosentit realistista? Jos ei onnistu, niin aritmeettinen tosiasia on, että tuotanto ei voi kasvaa 2% vuodessa (tai edes pysyä nykyisellä tasolla).
Haasteesta ratkaisuun Mitä degrowth on ja mitä se voisi tarjota?
Degrowth-talous vaihtoehtona •
•
Politiikassa pyritään rajaamaan talous ekologisiin rajoihin, mikä käytännössä tarkoittaa länsimaissa hallittua talouslaskua (ja samalla ”hyvän” teknologian kehittämistä jatketaan) Uudet makroekonomiset mallit: ◦Talouslasku sekä luonnon ja ihmisten hyvinvointi voivat toteutua yhtäaikaisesti (esim. Victor 2010) ◦Herman Dale: Steady State Economy ◦Mitataan oikeita asioita BKT:n sijaan, esim. GPI ja onnellisuus
•
Kansainväliset sopimukset hyväksyttävästä tuotannon ja kulutuksen suuruudesta: ◦Rajoituksia tuotantoon ja kulutukseen, kunnes ekotehokkuus saadaan kuntoon (jos saadaan) ◦Tukea hyvinvointia edistävään työhön ja innovointiin ◦Jaetaan työtä ja hyvinvointia tasaisemmin
Degrowth-yhteiskunta • Talous ei ole päämäärä, vaan väline • Puretaan yhteiskunnan kasvupakkoa • Edistetään luontoa ja ihmisiä arvostavaa yhteiskuntaa: • Pako markkinatalouden ja rahan välineellistävästä vallasta: talous on hyvä renki, mutta huono isäntä • Tilalle ”kohtuuden” ja ”huolenpidon” merkitysjärjestelmä • Politiikka takaisin politiikkaan >> pois ”talouskasvun hallinnoinnista” • Sivistyksen vaaliminen takaisin politiikan keskiöön
(Fournier 2008, White 2009, Jackson 2009)
Hyvinvointipolitiikan maailmankuva nyt ja tulevaisuudessa? Talous Ihminen
Luonto
Hyvinvointipolitiikan maailmankuva nyt ja tulevaisuudessa? Luonto Ihminen
Talous
Degrowthin ydin suomeksi? •
Talouslasku, kohtuutalous, ei-kasvu, myötämäki, kasvun purkaminen… >> yksi sana ei suomeksi riitä
•
On sekä ”prosessi” että ”tila”: kasvua purkamalla kohti kohtuutaloutta
•
Degrowth = ”a-growth” = kasvu-uskosta luopuminen >> ei pelkästään talouslaskun ajamista, vaan talousja kasvukeskeisyydestä luopumista. Fokus pois talouden hallinnoinnista, kohti hyvinvoinnin rakentamista ja "huolenpitoa".
Serge Latouche: Farewell to growth 1. 2.
3. 4. 5. 6. 7. 8.
Arvojen muutos: ensin ympäristö ja ihminen, sitten talous Maailmankuvan muutos: pois nykyisen taloustieteen todellisuuskäsityksestä – hyvinvoinnin, köyhyyden, niukkuuden ja runsauden uudelleenmäärittely Rakennemuutos: tuotanto ja sosiaaliset suhteet sovitettava uusiin arvoihin ja maailmankuvaan Uusjako: hyvinvoinnin ja luonnonvarojen tasaisempi jakaminen pohjoisen ja etelän välillä Paikallistaminen Vähentäminen: vähemmän, parempaa, laadukkaampaa Uusiokäyttö Kierrätys
Tim Jackson: Prosperity without growth 1. Rajojen asettaminen: ◦ Vähennystavoitteiden sekä resurssi- ja päästökattojen asettaminen ◦ Fiskaalisen järjestelmän muutokset (mm. verotus) ◦ Tuki kehitysmaiden ekologiselle kehitykselle 2. Ekonomisen mallin korjaaminen: ◦ Ekologisen makrotaloustieteen kehittäminen ◦ Työhön, pääomiin ja infrastuktuuriin investointi osana ekologista makrotaloutta ◦ Varovaisuutta rahoitusmarkkinoille ja investointeihin ◦ Kansakunnan hyvinvoinnin kirjanpidon muokkaaminen (BKT:n keskeisyyden vähentäminen) 3. Sosiaalisen logiikan muuttaminen: ◦ Työhön käytetyn ajan tarkastelu, työn jakaminen ◦ Systeemisen epätasa-arvon poistaminen ◦ Toimintamahdollisuuksien mittaaminen ◦ Sosiaalisen pääoman vahvistaminen (vahvat yhteisöt lisäävät hyvinvointia) ◦ Konsumerismin eli kulutuskulttuurin purkaminen
Kiitos!
[email protected] www.degrowth.fi Suomen degrowth-verkosto: www.degrowthfinland.fi
