Jumppapallogolf

Teksti ja kuvat Janne Pyykkö Päivitetty 3.2.2017

Jumppapallogolfissa on tarkoitus suorittaa peräkkäiset peliväylät eli jumpot kokonaisuudessaan mahdollisimman pienellä potkumäärällä. Voittaja on se pelaaja, joka käyttää vähiten potkuja puolikkaat pisteet huomioiden. Jumppapallogolfratoja ei varsinaisesti ole, vaan pelaajat retkeilevät ja suunnittelevat vuorotellen suorituspaikat retken yhteydessä. Yksittäisen jumpon lähtöpaikka on jokin kuoppa maastossa. Maali voi olla toinen kuoppa, puu tai kivi. Jumppo tulee suunnitella niin, että taitavan pelaajan on mahdollista suorittaa se 2–4 potkulla. Jumpon suunnitellut pelaaja on ensimmäinen potkaisija. Potku tehdään vapaalla tyylillä, kuitenkin korkeintaan yhden askeleen vauhdilla. Kukin pelaaja suorittaa avauspotkun vuorotellen, jonka jälkeen pelikentällä on yhtä monta jumppapalloa kuin pelaajaa. Pelaajat laskevat omat potkupisteensä. Jos pelaaja osuu toisen pelaajan jumppapalloon, sitä kutsutaan jumpsauttamiseksi ja siitä saa hyötyä eli vähennetään puoli potkupistettä. Yhden jumpon aikana kunkin pelaajaparin välillä voi tapahtua vain yksi jumpsautus (puoli pistettä). Toisin sanoen samaa kanssapelaajaa ei voi jumpsauttaa kahdesti eikä kanssapelaaja voi jumpsauttaa takaisin saman jumpon aikana. Jumppapallo poistetaan kentältä, kun se on osunut maaliin. Yksi pelaajista on kirjuri, joka merkitsee jumpon jälkeen pisteet muistiin. Jos pelaaja ei saavuta maalia 10 potkulla, kirjuri merkitsee hänelle 12 potkupistettä. Edellisen jumpon toinen potkaisija suunnittelee seuraavan jumpon. Peli kestää niin kauan, että kaikki pelaajat ovat saaneet suunnitella yhden jumpon. Jos pelaajia on kolme, jokainen suunnittelee kaksi jumppoa. Jos pelaajia on enemmän kuin palloja, pelaajat voivat muodostaa joukkueita.

Entä jos... Jos pelaaja jumpsauttaa samalla potkulla useampaa kuin yhtä kanssapelaajaa, siitä kirjataan silti puoli potkua – ei esim. nollaa potkua siksi, että osui kahteen palloon. Jos pelaaja osuu toisen pelaajan palloon siten, että tämä toinen pallo vierii maaliin (auttaa vahingossa), toisen pelaajan ei enää tarvitse jatkaa jumppoa. Kukin jumppo tulee pelata alusta loppuun samalla pallolla, mutta pelaaja voi pelata eri jumpot eri palloilla. Jos pallo puhkeaa, kyseinen jumppo pelataan loppuun pallon riekaleella. Kun pelataan joukkueina, jokainen joukkueen jäsen potkaisee vuorotellen. Potkujärjestystä saa vaihtaa seuraavan jumpon alussa.

Metsäisen maaston luonnolliset esteet kuten puunrungot ja juurakot ovat oleellinen osa peliä. Liian tiheässä maastossa ei kannata pelata. Jos jumppapallo joutuu kiperään paikkaan, palloa saa siirtää linjassa taaksepäin 0-5 metriä, josta tehdään seuraava potku. Jumppapallogolfissa käytetyn pallon halkaisija on miehillä 55 cm tai enemmän sekä naisilla ja alle 18-vuotiailla 45 cm tai enemmän. Lisää tietoa: http://avisuora.wordpress.com/jumppapallogolf Facebook: Suomen jumppapallogolfaajat Tässä esitetyt säännöt ovat ohjeellisia. Erilaisia variaatioita voi sopia tilanteen mukaan.

Jos pelaajia on kuusi tai enemmän, voi olla vaikea muistaa keitä on jo jumpsauttanut – eli keistä ei enää voi hyötyä puolta pistettä. Pisteenlaskua voi tällöin yksinkertaistaa niin, että jokaisesta kosketuksesta saa puoli pistettä hyötyä, olipa kanssapelaajan palloon jo osunut tai ei. Jos maali on kivi rinteessä ja jos pallo vierii kauas maalin ohi, voidaan ennakkoon sopia, että pallon saa palauttaa 10 metrin etäisyydelle maalista, josta peliä jatketaan seuraavalla kierroksella. Sama palautusmenettely sopii myös, jos pallo karkaa kauas maalista tuulisella järven jäällä.